Vesiensuojelu

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutyö

Vesiensuojelu on kiinteä osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta. Vesiensuojelutoimenpiteitä tehdään paljon, jotta vesien tilaa saadaan parannettua ja hyvää tilaa ylläpidettyä. Toimien myönteiset vaikutukset vesistöissä näkyvät kuitenkin hitaasti ja peittyvät helposti suureen vuosien väliseen kuormitusvaihteluun.

Vesiensuojelun haasteet kasvavat, kun ilmastonmuutos muuttaa sadantaa ja lämpötila nousee. Toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava aina myös pellon ja metsän tuotantokyvyn ylläpitämisestä ja toimien kustannustehokuudesta.

Maan toimiva rakenne ja vesitalous ovat peltojen kasvukunnon perusta ja vesiensuojelun ensimmäinen askel. Mitä paremmin viljelykasvit pystyvät hyödyntämään niille annetut ravinteet, sitä vähemmän niitä jää huuhtoutumiselle alttiiksi.

Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tärkeys korostuu turvemailla, vesistöjen läheisyydessä sekä pohjavesialueilla. Suometsänhoidossa harkitaan kunnostusojituksen tarpeellisuutta ja etsitään ojitukselle vaihtoehtoja.

Pohjavesien ja maaperän pilaantumisen ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa ja kallista, ellei mahdotonta. Puhdas pohjavesi on tärkeä osa vesihuoltoa, sillä suomalaisten käyttämästä talousvedestä runsas 60 % on pohjavettä.

Suomen rannikkoalueella esiintyy happamia sulfaattimaita, joilla tarvitaan erityistoimia vesistöhaittojen minimoimiseksi. Suurimmat happo- ja metallihuuhtoumat muodostuvat runsaiden sateiden seuratessa pitkää kuivuusjaksoa, jolloin pohjavedenpinta on laskenut alas.

Maa- ja metsätalouden vesitaloushankkeita toteutetaan yleensä lohko- tai hanketasolla. Jatkossa on tarpeen edistää valuma-aluetason vesitaloussuunnittelua yksittäisten hankkeiden rinnalla.

Maa- ja metsätalous toimintatapoineen on jatkuvassa muutoksessa. Jotta toimien vaikutukset vesiin saadaan selville, tarvitaan ajantasaista tutkimusta ja veden laadun seurantaa. Tieto auttaa myös toimenpiteiden mitoituksessa ja kohdentamisessa. Tiedon välityksessa tarvitaan korkeatasoista neuvontaa, koulutusta ja muuta viestintää. Lisäksi on tärkeää, että kuluttajilla on realistinen kuva nykypäivän maa- ja metsätaloudesta mm. ostopäätöstensä tueksi.