Suomalaiset ovat ylpeitä omasta ruuantuotannostaan ja ruuastaan. Yksi syy ylpeyteen on ruuan laatu. Suomalainen luonto ja puhtaat vesistöt tarjoavat erinomaiset olosuhteet viljelylle ja karjataloudelle. Maataloudella on keskeinen rooli Suomen taloudessa, vaikka sen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on verrattain pieni muihin toimialoihin verrattuna. Suomen maatalous vaikuttaa talouteen monin tavoin. 

1. Elintarviketeollisuus: Maatalouden tuottamista raaka-aineista syntyy elintarvikkeita, jotka muodostavat merkittävän osan Suomen vientituloista. Suomi vie elintarvikkeita moniin maihin, ja suomalaisen ruoan laatu on korkea. Suomalaisen ruoan käyttöaste on korkea. Suomessa myytävästä ruoasta on arvioiden mukaan 70-80 prosenttia kotimaista alkuperää. 
2. Työllisyys: Elintarviketeollisuus ja maatalous ovat voimakkaasta rakennekehityksestä huolimatta työvoimavaltaisia aloja ja tarjoavat työpaikkoja maaseudulla ja kaupungeissa. Maatalous luo työllisyyttä niin maanviljelijöille kuin monille muillekin toimijoille, kuten kuljetus- ja logistiikkayrityksille.
3. Ruokaturvallisuus: Suomalaisen ruuan turvallisuus on korkealla tasolla ja se on olennainen osa elintarvikejärjestelmäämme. Suomi noudattaa tiukkoja elintarvikelainsäädäntöjä ja -standardeja, jotka takaavat kuluttajille turvallisen ruuan. Suomen kansallinen lainsäädäntö ylittää monilta osin EU-lainsäädännön perustason. Suomessa elintarviketurvallisuutta valvovat viranomaiset, kuten Ruokavirasto. 
4. Maaseutu: Maatalouden ja elintarviketeollisuuden bkt-vaikutus luodaan alueellisesti hyvin hajautetusti ja siten maatalous ylläpitää taloutta ja elinvoimaisuutta ns. kasvukeskusten ulkopuolella. Maatalous vaikuttaa kylissä ja pikkukaupungeissa myös maaseutumatkailuun ja  monien muiden palveluiden tarjontaan. 
5. Huoltovarmuus: Kotimaisen ruuan tuotanto takaa elintarviketurvallisuuden ja riippumattomuuden ulkomaisista elintarvikeketjuista. Tämä on erityisen tärkeää poikkeustilanteissa ja kriisitilanteissa.