Lausunto Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta - MTK-Satakunta
Lausunto
Lausunto Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta
26.08.2026
MTK-Satakunta Lausunto 26.8.2026
Asia: VN/25123/2024-YM-313
Lausuntopyyntö Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta
Lausunnonantajan lausunto
Yleiset kommentit ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta
LAUSUNTO SUOMEN ENNALLISTAMISSUUNNITELMALUONNOKSESTA
VN/25123/2024-YM-313
MTK-Satakunta kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen luonnoksesta kansalliseen ennal-listamisasetukseen ja nostaa lausunnossaan esille seuraavat seikat:
Luonnon tilan parantaminen on tärkeää ja se tulee tehdä yhdessä maanomistajien, elinkei-nonharjoittajien ja julkisen vallan kanssa. Suunnitelman pitkä aikajänne vuoteen 2050 vel-voittaa alusta asti tekemään yhtenäiset ja toimijoiden yhdessä hyväksymät määritelmät kai-kesta, mitä ennallistamissuunnitelma koskee. Ennallistamistoimien vaikutukset on arvioitava mahdollisimman kattavasti. Arvioinnissa tulee huomioida täysimääräisinä ennallistamistoi-menpiteiden elinkeinoille ja maanomistukselle aiheuttamat haitat, tulonmenetykset sekä suorat kustannukset. Huomautamme, että tulevien haittojen, tulonmenetysten ja kustannus-ten täysimääräinen korvausvelvoite menetysten ajankohdan mukaan on kirjattava suunni-telmaan sitovasti nyt, sillä tässä vaiheessa on mahdoton arvioida elinkeinoille kohdistuvia menetyksiä vuosikymmenten päähän. Suunnitelmassa on tuotava esille nyt arvioidun vuo-sikustannuksen (noin miljardi) lisäksi mahdolliset lisäkustannukset sekä se, mistä varoista ja kenen toimesta ne rahoitetaan. Ennallistamisen kuluja ei tule maksattaa elinkeinotoimin-nalle suunnatulla tukijärjestelmällä (CAP tai vastaava tulevaisuuden järjestelmä), vaan rahoitus tulee olla muista lähteistä.
MTK-Satakunta katsoo, että ennallistamisen toteutuksessa ensisijaisena lähtökohtana tulee olla maanomistajien vapaaehtoisuus ennallistamistoimiin. Laajojen yhtenäisten ennallista-misalueiden muodostaminen voi olla perusteltua silloin, kun siihen on alueen maanomista-jien yhteinen näkemys. Samalla tulee tunnistaa myös pienempien vapaaehtoisten ennallis-tamistoimien merkitys luonnon tilan parantamisessa. Sopimuksia tehdessä pitää huomata niiden alueellinen vaikutus. Laajoja yhtenäisiä ennallistamiskokonaisuuksia toteutettaessa tulee varmistaa kaikkien vaikutusalueen maanomistajien aito osallistuminen, vapaaehtoinen suostumus sekä täysimääräinen korvaus mahdollisista alueellisista haitoista.
Ennallistamissuunnitelmissa tulee huomioida myös alue- ja kansantalous sekä kokonaisvaltainen ympäristönhoito. Tällä hetkellä valtaosa Suomen ruoantuotannosta tapahtuu Länsi-Suomen pelloilla, MTK-Satakunnan alueen osuus ruoantuotannosta on kokoaan merkittä-vämpi johtuen alueen pitkälle viedystä erikoistumisesta ja intensiivisestä tuotannosta. Tuotantopanokset käytetään täysimääräisesti, joten turhia huuhtoumia ei tule. Alueen pelloista vain osa on millään osin turvemaiksi luokiteltavia. Mikäli nämä maat jäävät pois ruoantuotannosta, näkyy se paitsi maataloudessa, myös alueen ruokateollisuudessa sekä huoltovarmuudessa. Maan turvepitoisuus itsessään ei voi olla missään olosuhteissa ennallistamisen perusta, mikäli maalaji on jotain muuta kuin turvemaata.
Kommentit luontotyyppien ja lajien tilan parantamisen tavoitteisiin (artiklan 4 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3)
Ennallistamissuunnitelma sisältää tällä hetkellä ristiriitaisuuksia ainakin maatalouselinkeinon näkökulmasta. Toisaalla esitetään ns. monimuotoisuuspientareita ja luonnonmukaisen tuo-tannon edistämistä, käytännössä tämä tarkoittaa pysyvien rikkakasvipankkien muodostumista peltojen laidoille. Luonnonmukaisessa tuotannossa rikkakasvien torjunta on haasteellista ilman erillistä pellonpiennarpainettakin, tavanomaisessa viljelyssä ao. rikkakasvipankit johtavat kasvinsuojeluaineiden käytön lisäämiseen.
Pidämme myönteisenä kotieläinten laiduntamisen lisäämistä monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ohjauskeinoissa ja kannusteissa tulee huomioida mm. laidunnuk-sen merkittävästi lisääntyneet kustannukset ja alueellisen petopaineen tuomat haasteet laidunnukselle. Ohjauskeinojen ei siis tule olla yksipuolisia vaan tunnistaa laidunalan lisää-miseen vaaditut realiteetit.
Kommentit meriekosysteemien ennallistamistavoitteisiin (artiklan 5 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luvut 2-3)
-
Kaupunkiekosysteemialueiden rajauksiin liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3)
-
Kommentit jokien ennallistamistavoitteisiin (artiklan 9 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3)
Julkinen pääviesti on ollut, että toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Todellisuudessa osaa ennallistamissuunnitelman toimista ollaan kuitenkin sijoittamassa tiettyihin kohteisiin ilman, että kohteita on nähtävillä nyt lausunnolla olevassa aineistossa tai muussa julkisessa läh-teessä: ”Suomi esittää EU:n ennallistamissuunnitelmassa kaikki poistettavaksi esitettävät esteet (yht. 157 kpl) tarkkoina sijaintietoina.” Edellytämme, että osana valmistelua tuodaan alueille ilmi kohteiden sijainnit, jotta muuttuvat vesiolosuhteet pystytään huomioimaan ja maankäytölle koituvat haitat tunnustetaan suunnitelmassa. Lisäksi tarvitaan korvausmeka-nismi ennallistamistoimien aiheuttaman liikakosteuden ja/tai kuivuuden vuoksi koituvista haitoista, joita kohdistuu maa- ja metsätaloudelle sekä maaseutumatkailulle.
Useat padot on rakennettu aikanaan ratkaisemaan vesienhallinnan ongelmia ja onkin erit-täin tarpeellista kuulla ympäröivän maankäytön huomiot ja tarpeet ennen, kun kohde ilmoi-tetaan paikkatietona EU:n ennallistamissuunnitelmassa. Vesiesteiden purun osalta on muun muassa huomioitava purettavan esteen yläpuolisen vedenkorkeuden mahdollinen lasku ja alapuolisen vesistön tulvaherkkyyden lisääntyminen. Ennallistamisen yhteydessä on myös tunnistettava, että ilmastonmuutos aiheuttaa oletettavasti lisääntyvää tarvetta vesienhallin-nalle. Maa- ja metsätaloudelle kohdistuvien vaikutusten arviota tulee täydentää kauttaaltaan merkittävästi koko ennallistamissuunnitelman osalta.
Kommentit pölyttäjäkantojen ennallistamistavoitteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3)
-
Maatalousindikaattoreiden valintaan ja turvemaan määritelmään liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3)
Turvemaiden ennallistamissuunnitelmat ovat huolestuttavia ja turvemaiden kriteerit ovat yhä osin avoinna: Suomessa on käytössä useampia turvemaan määritelmiä viljelymaille, joten ensimmäiseksi tulee saavuttaa kansallinen yksimielisyys turvepellon määritelmästä. MTK-Satakunta esittää käytettäväksi määritelmää, jossa turvetta on vähintään 80 cm syvyydeltä ja turvemaa kattaa koko pinta-alan. Turvepellon määritelmä ei voi perustua tiettyyn osuuteen pinta-alasta, sillä on merkittävä ero viiden ja 50 hehtaarin lohkojen välillä, paljonko pinta-alasta on turvemaata. Missään tapauksessa MTK-Satakunta ei hyväksy maanomistajien tahtoa vastaan tehtäviä viljelykäytössä olevien turvemaiden ennallistamista.
Metsäindikaattoreiden valintaan liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3)
-
Kommentit heikentämättömyysvelvoitteen kansallisen toimeenpanon ja joustavaan soveltamiseen. Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto luku 6. Heikentämättömyysvelvoitteen kansallista toimeenpanoa valmistellaan erillisessä lakihankkeessa (https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM022:00/2025), josta järjestetään oma erillinen lausuntokierros valmistelun edetessä.
-
Kommentit toimenpideluonnoksista
Kommentit erityisesti luontotyyppi ja lajitavoitteita (artikla 4) sekä jokien vapauttamista (artikla 9) tukeviin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4)
-
Kommentit erityisesti meri- ja vesiekosysteemien (artikla 5) ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4)
-
Kommentit kaupunkiekosysteemialueiden kaupunkivihreää ja latvuspeittoa lisääviin toimenpiteisiin (artikla 8) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4)
-
Kommentit erityisesti pölyttäjäkantojen ja maatalousekosysteemien ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin (artiklat 10 ja 11) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4)
Pidämme myönteisenä kotieläinten laiduntamisen lisäämistä monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ohjauskeinoissa ja kannusteissa tulee huomioida mm. laidunnuk-sen merkittävästi lisääntyneet kustannukset ja alueellisen petopaineen tuomat haasteet laidunnukselle. Ohjauskeinojen ei siis tule olla yksipuolisia vaan tunnistaa laidunalan lisää-miseen vaaditut realiteetit.
Kommentit erityisesti metsäekosysteemien ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin (artikla 12) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4)
-
Kommentit tietopuutteiden ja seurantavelvoitteiden täyttämiseksi ehdotettuihin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4)
-
Kommentit suunnitelman kustannuksiin ja rahoituspohjaa koskeviin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 5)
Nyt esillä olevassa Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksessa osa ennallistamisen kustannuksista on kirjattu otettavaksi maatalouden rahoituksesta (ns. CAP-tukijärjestelmä) osana tukitoimenpiteitä. Ennallistamisesta ei saa koitua viljelijöille minkäänlaisia ylimääräisiä kustannuksia tai tulonmenetyksiä. Mikäli ennallistamistoimia suunnitellaan toteutettavaksi osana tukijärjestelmän ehtoja ja toimenpiteitä, tulee näistä toimista koituvat kustannukset rahoittaa muualta kuin CAP- ja kansallisesta tukijärjestelmästä. MTK-Satakunta huomauttaa, että tällä hetkellä suunnitellaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta ja sisältöä kau-delle 2028 – 2034 ilman varmuutta unionin yhteisestä rahoituskehyksestä (MFF). Näin epävarman rahoituksen varaan ei ennallistamistoimien rahoitusta voida laskea edes alkavalle tukikaudelle saati vuoteen 2050.
Ennallistamistoimien sijoittaminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa yhteiskunnan muun inf-rastruktuurin haitat alkavat kasautua toisaalle. Kaikki haitat yhteiskunnan muiden toiminto-jen osalta eivät voi siirtyä ei-ennallistetulle alueella. Samalla on huomioitava, että taloudelli-nen ja aluekehityksellinen toiminta ei saa joutua siirtymään pois ennallistetulta alueelta. En-nallistamisen tavoitteiden saavuttamiseksi ei saa jättää huomiotta aluevaikutuksia niin alueellisen elinvoiman, kuin elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta. Vaikutustenarvion osana tulee huomioida myös kumuloituvat vaikutukset.
Heikentämättömyysvelvoitteen osalta suunnitelmassa esitetyt kirjaukset eivät huomioi millaisia käytännön vaikutuksia velvoitteella voi olla maanomistajille pitkällä aikavälillä. Mahdollisia omaisuuden käyttöä rajoittavia vaikutuksia tai velvoitteita ei ole kuvattu riittävällä tarkkuudella. MTK-Satakunta pitää välttämättömänä, että näiden vaikutusten oikeudellinen arviointi tehdään avoimesti ja että haittojen korvauskysymys on selkeä ennen toimeenpanon etenemistä. Heikentämättömyysvelvoite ei saa kääntyä ylitulkinnaksi, joka aiheuttaa harmaata suojelua tai evää mahdollisuuden elinkeinotoiminnan kehittämiselle.
Rahoituksen lähteisiin ja riittävyyteen liittyvien epämääräisyyksien ja samanaikaisesti ennallistamiskriteerien tietyn määrittelemättömyyden vuoksi ennallistamistoimet tulee lähtökohtaisesti kohdentaa valtion maille. Yksityismaille tehtävät on korvattava täysimääräisesti huomioiden toimien vaikutukset myös tulevaisuudelle ja tulevaisuudessa. Ennallistettavaksi suunniteltavien alueiden omistajien kanssa on käytävä hyvissä ajoin keskustelua. Ennallis-tamistoimien on perustuttava aina vapaaehtoisuuteen. Yksityisten maanomistajien maille ei tule piirtää minkäänlaisia suunnitelmia ennen maanomistajan kanssa tehtyä sopimusta ennallistamistoimista.
MTK-Satakunta
Löfstedt Terhi Hindström Virve
MTK-Satakunta