Lausunto

Lausunto elintarvikemarkkinalaista

11.12.2025

Asia: VN/32853/2024

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi elintarvikemarkkinalain ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta

Lausunnonantajan lausunto

1. Lausunnonantajan yleiset huomiot koko esityksestä

MTK-Satakunta kiittää Maa- ja metsätalousministeriötä mahdollisuudesta ilmaista kanta liittyen hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi elintarvikemarkkinalain ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta.

Esitys on tarpeellinen ja sisällöllisesti oikeansuuntainen, mutta vielä riittämätön korjatakseen aidosti viljelijän asemaa ruokaketjussa.

2. Huomiot esityksen vaikutuksista

Reilut toimintatavat ja elinvoiman luominen alalle on ainoa tapa varmistaa suomalaisen ruoantuotannon jatkuminen.

Parhaimmillaan lailla voidaan turvata ruoan alkutuotannon toimintaedellytykset ja oikeudenmukainen asema. Maatalousyrittäjän asema elintarvikeketjussa on tällä hetkellä heikko viljelijän ollessa ketjun muiden osien armoilla. Tarvitaan toimija, joka voi puuttua ketjun sisällä tapahtuviin vääryyksiin kaikissa tapauksissa, myöskin omatoimisesti. Tällä hetkellä alkutuottajan mahdollisuudet pitää puoliaan mm. kaupan suhteen ovat vähäiset ja vastuu todistelusta on alkutuottajalla. Alkutuottajan mahdollisuus vastata huomattavasti itseään suuremman ostajan (kauppa tai teollisuus) epäoikeudenmukaisiin toimintamalleihin on käytännössä olematon (pelko kauppasuhteen katkeamisesta/kostotoimet).

Viljelijällä paikallisena toimijana on vastassaan valtakunnallisesti toimivat ja pitkälti keskusliikkeiden kautta ohjatut kaupparyhmät, joiden hinnoittelu- ja hankintaohjeistus tulevat kootusti.

Nykykäytäntö vähentää mahdollisuuksia laajentaa tarjontaa kuluttajien suuntaan, joten esitetty lakimuutos edistäisi paikallisuuden näkymistä alueilla.

Parhaimmillaan tämä lisää maaseudun elinvoimaisuutta koko Suomessa ja tuottaa euroja ruokaketjun joka tasolle.

3. Huomiot luvusta suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys -
4. Muut huomiot perusteluista -
5. Huomiot 1 §:stä Soveltamisala säännöskohtaisine perusteluineen -
6. Huomiot 1 a §:stä Säännökset, joita sovelletaan riippumatta muutoin sovellettavasti laista säännöskohtaisine perusteluineen -
7. Huomiot 1 b §:stä Lain tarkoitus säännöskohtaisine perusteluineen -
8. Huomiot 2 §:stä Määritelmät säännöskohtaisine perusteluineen -

9. Huomiot 2 e §:stä Kaupalliset kostotoimet säännöskohtaisine perusteluineen

Kaupalliset kostotoimet tulee estää. Pelkästään kostotoimien mahdollisuus on riittävä syy varmistaa kaikin tavoin, ettei niihin voida päätyä eikä kauppatavoissa millään tavoin rangaista heikommassa asemassa olevaa kumppania. Kostotoimien ehkäisyssä ulkopuolinen toimija (esim. elintarvikemarkkinavaltuutettu) tulisi olla oikeutettu omatoimisesti puuttumaan epäkohtiin, sillä monesti anonyyminkin ilmoittamisen kynnys on liian korkea johtuen mahdollisten ja jopa kollektiivisten kostotoimien pelosta. Kaupalliset kostotoimet ovat voineet olla lähes mitä hyvänsä alkaen aiheettomista ja todentamattomista laatupalautuksista (erityisesti vihannessektori) kauppasuhteen äkilliseen purkamiseen.

10. Huomiot 3 a §:stä Neuvottelut poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta säännöskohtaisine perusteluineen

Erittäin hyvänä pidämme esitettävää mahdollisuutta aiempaa paremmin avata keskustelu hinnoittelusta/toimitusmääristä poikkeusolosuhteissa.

Monella muulla toimialalla mm. kustannusten noususta johtuva hinnannousu on vain ilmoitusasia, maataloustuotteissa näin ei ole kuitenkaan ollut. Laissa tulee velvoittaa vahvempi osapuoli mahdollistamaan neuvottelut tilanteissa, joissa kustannusrakenne tai esim. sääolosuhde äkisti muuttuu, pelkästään hyväntahtoisuuden varaan asiaa ei tule jättää.

Mikäli poikkeusolosuhdetta ei neuvotteluista huolimatta noteerata hinnoittelu-/toimitusperusteena, tulee vahvemman osapuolen osalta olla velvoite (laki) perustella huomiotta jättämisen syyt esimerkiksi elintarvikevaltuutetulle.

11. Huomiot 4 a §:stä Neuvotteluvoiman väärinkäyttö säännöskohtaisine perusteluineen

Paikallisena toimijana viljelijä on yksin usein valtakunnalliseen ketjuun kuuluvan ostajan armoilla. Anonyymin ilmoituksen tekeminen saattaa johtaa kostotoimiin, kun asianosainen voidaan tunnistaa, joten erillisen tahon (elintarvikemarkkinavaltuutettu) omaehtoinen asioihin tarttuminen tulee mahdollistaa. Yksittäisen viljelijän ei pidä pelätä, voidaanko tietoja jäljittää hänen tuotteisiinsa ja siten murehtia, johtaako toimi markkinoilta sulkemiseen.

12. Huomiot 4 b §:stä Kielto edellyttää tiettyjä tietoja säännöskohtaisine perusteluineen

Maatalousyrittäjältä ei saa vaatia minkäänlaista sellaista liikesalaisuutta tai muuta yritystoimintaan liittyvää tietoa, mikä ei ole olennainen myytävän tuotteen osalta. Tieto esim. tuotantotavoista riittää yleisellä tasolla, kaikesta muusta toimintaan ja yritykseen liittyvästä tiedosta tulee maksaa lisähintaa. Laatujärjestelmien osalta riittää tieto, mitä laatujärjestelmää on noudatettu ja mikä taho sertifikaatin on myöntänyt, kaikki muu tilatason toimintaan liittyvä tieto tulee jättää perushinnoittelun ulkopuolelle.

Vaihtoehtoisesti voidaan avata myöskin kaupan data esim. toimitettavien tuotteiden hankinta-/läpikulkumäärien osalta ao. tuotteita toimittavilla tuottajille, jotka toimittavat tuotteita kauppaan. Tiedonjaon tulee olla tasapuolista ja tiedosta tulee saada kunnollinen korvaus, mikäli tietoa tarvitaan.

Tiedot, jotka ovat sopimuksen mukainen edellytys kauppaan pääsemiksi, tulee voida koota yhteen pisteeseen, josta eri tahot, ml. ostajat, voivat ne hakea. Tietojen tuottaminen, vaikka olisikin edellytys toimitussopimukselle, ei saa rasittaa kohtuuttomasti maatalousyrittäjää.

13. Huomiot 4 c §:stä Ostajan tuotemerkin suosimisen kielto säännöskohtaisine perusteluineen -
14. Huomiot 5 §:stä Elintarvikemarkkinavaltuutettu ja 7 §:stä valvonta säännöskohtaisine perusteluineen - 

15. Huomiot 10 §:stä Huomautus, 11 §:stä Julkinen varoitus ja 11 a §:stä Elintarvikemarkkinavaltuutetun asettama kielto säännöskohtaisine perusteluineen

Pykälä, jonka noudattamatta jättämisestä ei tule seuraamuksia, on kuollut jo kirjoitusvaiheessa.  Elintarvikemarkkinavaltuutetulla tai vastaavalla toimielimellä tulee olla selkeä rooli ja mahdollisuus reagoida selkeästi. Mikäli näin ei ole, on valtuutetun asema epämääräinen.

16. Huomiot 11 b §:stä Markkinaoikeuden asettama kielto ja 12 §:stä Elintarvikemarkkinavaltuutetun oikeus hakea markkinaoikeudelta kiellon määräämistä säännöskohtaisine perusteluineen -

17. Huomiot siirtymäsäännöksestä

Laki tulee saada voimaan mahdollisimman pian. Tämä siksi, että lailla voitaisiin paitsi edistää viljelijöiden asemaa ruokaketjussa, niin myös nähtäisiin, miltä osin nyt esitettävä laki ei toimi ja sitä voitaisiin mahdollisimman nopeasti terävöittää.

18. Huomiot 12 a §:stä seuraamusmaksu ja 13 b §:stä Viranomaisten välinen tietojenvaihto säännöskohtaisine perusteluineen -
19. Huomiot Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta säännöskohtaisine perusteluineen –

Löfstedt Terhi
MTK-Satakunta