Asuinpaikka ei saa ratkaista: maatalousyrittäjälläkin on oikeus sosiaaliturvaan

Viime vuosien valitettava kehitys lähi- ja läsnäpalvelujen häviämisessä on näkynyt myös terveydenhuollossa. Etälääkärivastaanotot ovat vakiinnuttaneet asemansa osana suomalaista terveydenhuoltoa.

Hoidon saavutettavuutta ja hoitoon pääsyä on pyritty turvaamaan digitaalisin palveluin alueilla, joilla fyysiset vastaanotot ovat vähentyneet tai poistuneet. Kehitys on korostunutta maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Ikävä kyllä tämän kehityksen myötä palveluita käyttävien yrittäjien oikeusturva on heikentynyt, kun osa eläkevakuuttajista suhtautuu varauksella etävastaanotoilla tehtyihin työkykyarviointeihin. Tietoon on tullut tapauksia, joissa eläkevakuuttaja ei ole pitänyt etäkontaktissa tehtyä työkyvyttömyysarviota pätevänä. Tämä tulkintalinja eriarvoistaa yrittäjät asuinpaikan perusteella ja asiakkaan oikeusturva on uhattuna, mikäli terveydenhuoltojärjestelmä ohjaa lähipalveluiden puuttuessa asiakkaan etävastaanotolle, jolla tehtyjä työkykyarviointeja sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista. Ei voida odottaa maatalousyrittäjän itsensä pystyvän arvioimaan, millä vastaanottotavalla hänen tilansa voidaan luotettavasti arvioida.

Kansalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Maaseudulla asuvat voivat joutua tilanteeseen, jossa fyysistä lääkärikäyntiä ei ole kohtuullisen matkan päässä saatavilla, mutta etävastaanoton lausuntoa ei kuitenkaan pidetä riittävänä sosiaaliturvaprosessissa. Erityisesti kotieläintilallisille Kelan aiheettomat päivärahan hylkäyspäätökset aiheuttavat suuria kustannuksia sijaisapulomituksen muuttumisesta oikeudetta myönnetyksi sijaisavuksi, perusteettomaksi etuudeksi, jolloin sairauden takia tarvittavan lomituksen tuntihinta nousee moninkertaiseksi. Taloudelliset seuraukset yrittäjälle ovat näin ollen usein kohtuuttomia tilanteessa, joka syntyy yhteiskunnan  päätöksestä  siirtää  osa  terveydenhoidosta  digitaalisten  yhteyksien  varaan.

Sosiaaliturvajärjestelmässämme on merkittävä epäkohta, joka peittyy alleen tilanteissa, joissa työkyvyttömyyden vuoksi tarvittuja sijaisapulomituspäiviä muutetaan kielteisten päivärahapäätösten vuoksi vuosilomapäiviksi. Vaikka päivien muuttaminen vuosilomaksi on maatalousyrittäjälle koituvien taloudellisten seuraamusten näkökannalta sinänsä hyvä asia, se ei poista ongelman juurisyytä. Valitusmahdollisuutta hyödynnetään vaihtelevasti, koska sitä pidetään aikaa vievänä, hitaana ja epävarmana prosessina.

Sosiaaliturvan päätöksenteon tulee seurata terveydenhuollon rakenteellista ja teknologista kehitystä. Työkyvyn arvioinnin luotettavuus ei riipu vastaanottotavasta, vaan arvioinnin sisällöstä, lääketieteellisestä dokumentaatiosta ja lääkärin ammattitaidosta. Näin ollen etävastaanotolla tehdyn asianmukaisen ja perustellun työkykyarvion on oltava pätevä kaikissa asteissa.