Luonnonvarakeskuksen luonnonvara- ja biotalouden 2022 vuoden tutkimuksen mukaan ravinnerikkaita biomassoja muodostuu eri toimialoilta Suomessa yhteensä 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Maataloudessa lannoitteiden käyttötarve on suurin ja samalla siellä syntyvät myös suurimmat ravinnevirrat. Tuotantoeläinten lanta muodostaa suurimman osan kaikista biomassoista mutta päätyy yleensä sellaisenaan kiertoon peltolannoitteeksi. Suomen kierrätysravinteiden valmistuksen raaka-aineista suurimman osan muodostavatkin yhdyskunnan jätevesilietteet ja biojätteet, sekä elintarvikeketjuissa muodostuvat sivuvirrat.

Maatiloilla syntyy paljon erilaisia ravinnerikkaita sivuvirtoja, joita pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä tehokkaammin. Nykypäivänä vain noin 7 prosenttia karjanlannasta prosessoidaan. Myös peltobiomassoja hyödynnetään, mutta niitä prosessoidaan lannan tavoin vähäisissä määrin verrattuna muihin edellä mainittuihin kierrätyslannoitevalmisteiden raaka-aineisiin. Suurin osa peltobiomassoista hyödynnetään rehuna, kuivikkeena ja biokaasulaitosten raaka-aineena.

Fosfori on typen ja kaliumin ohella yksi tärkeimmistä ravinteista, joita kasvi tarvitsee sadon tuottamiseen. Suomessa koko maan kasvintuotannon kattava fosforilannoitustarve on noin 23 300 tonnia vuodessa. Biomassoista saatavaa kierrätettävissä olevaa fosforia olisi tarjolla 21 100 tonnia vuodessa, joten biomassoista saatava fosfori kattaisi koko maan fosforitarpeen 90-prosenttisesti.

Kivennäismaiden ja savimaiden viljelyssä typpi on tärkein lannoitteista saatava kasvinravinne. Suomen pelloille kokonaistyppeä on lähivuosina tullut noin 230 000 tonnia vuodessa, joista mineraalilannoitteiden osuus on ollut 140 00—150 000 tonnia ja karjanlannan osuus noin 70 000 tonnia. Vain noin 10 000—20 000 tonnia typestä tulee kierrätyslannoitevalmisteista, biologisesta typensidonnasta, kylvösiemenestä ja typpilaskeumana. Vuosittain muodostuvat erilaiset biomassat sisältävät kokonaistyppeä yhteensä noin 90 000 tonnia, josta 35 000 tonnia on liukoisessa eli suoraan kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

Lue lisää erilaisista sivuvirroista ja niiden hyödyntämisestä alla olevista linkeistä!

Luke: Hyödyntämisesimerkkejä biomassoille

Luonnonvarakeskus: Biokaasun tuotanto maatalouden sivuvirroista – ympäristöhyötyjä ja resurssitehokkuutta

Luonnonvarakeskus: Suomen biotalousstrategian päivitykseen liittyvä selvitys metsä- ja agrobiotalouden sivuvirroista ja niiden hyödyntämisestä

Luonnonvarakeskus: Metsäteollisuuden sivuvirroista pika-apu peltojen eroosion ja fosforikuormituksen torjuntaan

Luonnonvarakeskus: Tutkimuksesta uusia keinoja vesiensuojeluun – metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää savimaan eroosioherkkyyttä

Satakunta: Elinvoimaa ja lisäarvoa metsien sivuvirroista Satakunnassa

Biomassa-atlas: Jäte

Ilmastonmuutosinfo: Sivuvirtojen merkitys maataloudessa kasvaa

Soilfood: Teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä maataloudessa voitaisiin lisätä merkittävästi

Kiertotaloudella.fi: Kaivosteollisuuden sivuvirroista maanparannusaineita maatalouden tarpeisiin

Yle: HAMK haluaa elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivuvirrat hyötykäyttöön – laktoosiliemessä voi kasvattaa vaikka väriainetta kosmetiikkaan

Biotalous: Ruuantuotannon ja teollisuuden sivuvirrat tuotteiksi

MTK: Digitaalisen alustan rooli biopohjaisten sivuvirtojen kiertotalouden edistämisessä

MTK: Kiertotaloutta edistämässä: KiertoaSuomesta.fi -palvelu tarjoaa uusia mahdollisuuksia biopohjaisille sivuvirroille

MTK: Katso tallenne - Ohjeita viljelijöille biopohjaisten sivuvirtojen hyödyntämiseen

MetsäGroup: Kartonkiteollisuuden sivuvirrat maatalouden hyötykäyttöön – kuitujakeilla parempaa peltomaata ja hiilensidontaa

Metsäteollisuus: Metsäteollisuuden sivuvirrat hyödynnetään lähes kokonaan