Lausunto

Lausunto ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026-2032

27.03.2026

MTK-Satakunta kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmasta vuosille 2026–2032. Pidämme tärkeänä, että meriympäristön tilaa seurataan pitkäjänteisesti ja että seuranta perustuu mahdollisimman kattavaan, luotettavaan ja läpinäkyvään tietopohjaan.

Seurantaohjelma muodostaa keskeisen perustan meriympäristön tilan arvioinnille sekä myöhemmälle toimenpideohjelmalle. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että ohjelma mahdollistaa eri kuormituslähteiden vaikutusten oikeudenmukaisen arvioinnin sekä tukee tasapainoista päätöksentekoa.

Myönteistä on, että seurantaohjelmassa yhdistetään useita tietolähteitä, kuten jokikuormituksen seuranta, merialueen mittaukset sekä mallinnus. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on välttämätön rehevöitymisen kaltaisten monimutkaisten ilmiöiden tarkastelussa.

Samalla korostamme, että mallinnuksen luotettavuus edellyttää riittävää, ajantasaista ja luotettavaa mittausaineistoa. Yleisöhavaintojen hyödyntäminen esitetyllä tavalla pyöriäisen levinneisyystietojen osalta voi olla perusteltua, mutta tietojen käytössä tulee ehdottomasti varmistaa yleisöhavainnoinnilla saadun ja standardoiduin menetelmin kerätyn tiedon esittäminen toisistaan erillisinä. Lähtökohtaisesti merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmassa kerättävien ja hyödynnettävien tietojen tulee olla standardoiduin menetelmin kerättyjä.

Seurantaohjelmassa maatalous näyttäytyy pääasiassa osana hajakuormitusta, jonka arviointi perustuu pitkälti valuma-aluemallinnukseen sekä jokikuormituksen mittauksiin.

Pyydämme huomioimaan seuraavat näkökohdat:

Vesistöihin on kertynyt vuosikymmenten aikana merkittäviä ravinnevarastoja, erityisesti fosforia, joka voi vapautua sedimentistä pitkän ajan kuluessa. Seurantaohjelma tunnistaa ilmiön, mutta ei sisällä riittäviä menetelmiä sen määrälliseen erottamiseen nykyisestä ulkoisesta kuormituksesta. Tämä heikentää mahdollisuuksia arvioida eri kuormituslähteiden todellista merkitystä.

Ravinnekuormitus ja rehevöitymisen ilmeneminen vaihtelevat merkittävästi sääolojen, kuten sademäärän, lämpötilan ja tuuliolosuhteiden mukaan. Pidämme tärkeänä, että seurantaindikaattoreissa pystytään nykyistä paremmin erottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset rehevöitymisestä, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa vaikuttavasti.

Seurannassa ja mallinnuksessa tulee huomioida tasapuolisesti kaikki merkittävät kuormituslähteet, mukaan lukien hulevedet, vapaa-ajan asutus sekä muut hajakuormituksen muodot kuten viherrakentaminen. Lisäksi erilaiset suuret infrastruktuurihankkeet, kuten maahan kaivettavat putkilinjat (esimerkiksi mahdollisesti koko lounaisrannikkoa pitkin kulkeva vetyputki jakeluverkostoineet) ja aurinkovoimalarakentaminen, voivat aiheuttaa merkittävää paikallista kuormitusta. Tällaiset kuormituslähteet tulee tunnistaa ja erottaa muista lähteistä, eikä niiden vaikutuksia tule kohdentaa maatalouden aiheuttamaksi kuormitukseksi. Tämä on edellytys sille, että kokonaiskuva kuormituksesta on oikea ja eri toimijoita kohdellaan tasapuolisesti.

Korostamme, että on välttämätöntä huomioida vesistöjen sisäiset prosessit, kuten sedimentistä vapautuva fosfori, sekä luonnollinen ja sääolosuhteista johtuva vaihtelu. Nykyisillä menetelmillä ei pystytä riittävän tarkasti erottamaan sisäisen ja ulkoisen kuormituksen osuutta toisistaan. Tämän vuoksi tulkinnassa tulee välttää ylitulkintaa, joka voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin kuormituksen lähteistä. Seurantaohjelman tuottamien tulosten tulee mahdollistaa hajakuormituksen osalta oikeudenmukainen ja tasapainoinen arviointi. Pidämme tärkeänä, että seurantaohjelmaa kehitetään siten, että eri kuormituslähteiden vaikutukset voidaan arvioida tasapuolisesti. Tämä vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa ja lisää toimijoiden luottamusta järjestelmään.

MTK-Satakunta ry. puolesta

Terhi Löfstedt, toiminnanjohtaja
Virve Hindström, asiantuntija