Lausunto

Lausunto Biokaasulaitos ja siirtoputki Säkylä, YVA arviointiohjelmasta

21.04.2026

Lupa ja valvontavirasto                                                         
PL 20
13035 LVV
kirjaamo@lvv.fi

20.4.2026

LAUSUNTO Auris Energia Holding Oy, Säkylän biokaasulaitos, YVA arviointiohjelmasta (LVV U/43350/2026)

Lupa- ja valvontavirastolla on käsiteltävänä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten Säkylän biokaasulaitosta ja sen mahdollista siirtoyhteyttä koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Kiitämme mahdollisuudesta lausua arviointiohjelmasta. MTK-Satakunta lausuu seuraavaa:

Nähtävillä olo ja tiedottaminen

YVA-aineisto on ollut mielestämme riittävän ajan nähtävillä. Aineisto on ollut saatavilla internetissä, ja hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus, joihin on voinut osallistua sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Huomautettakoon, että YVA- materiaalien nähtävillä olo on alkanut torstaina 19.3.2026 ja yleisötilaisuus on pidetty tiistaina 24.3.2026, eli YVA-ohjelman materiaaleihin on ollut mahdollisuus tutustua etukäteen varsin lyhyen ajan tilaisuutta edeltävästi.

Yleisarvio YVA-ohjelmasta

Tunnistamme biokaasulaitoshankkeen tarpeen ja merkityksen erityisesti ravinteiden kierron, maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen sekä ilmastotavoitteiden kannalta. YVA-ohjelman mukaan laitoksessa hyödynnetään merkittäviä määriä muun muassa lantoja ja peltobiomassoja, ja prosessissa syntyvä mädätysjäännös palautetaan takaisin maatalouskäyttöön. Tämä tukee kestävää ravinnekiertoa, parantaa ravinteiden hyötysuhdetta ja parhaimmillaan vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista. Näin ollen hankkeella on potentiaalisesti myönteisiä vaikutuksia alueen maatalouden toimintaedellytyksiin pitkällä aikavälillä. Hankkeen hyväksyttävyys maa- ja metsätalousyrittäjien näkökulmasta riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten sen maankäyttövaikutukset, erityisesti putkilinja sekä yhteisvaikutukset muiden infrastruktuurihankkeiden kanssa, arvioidaan ja huomioidaan.

Lausumme erityisesti siirtoputkeen liittyen. Biokaasulaitoshankkeeseen kuuluu vaihtoehtona noin 35 kilometrin pituinen maahan sijoitettava siirtoputki Säkylästä Euran kautta Harjavaltaan. Vaikka kyseessä on kooltaan selvästi pienempi putki kuin suunnitteilla olevissa vedyn siirtoverkkohankkeissa, sen vaikutukset kohdistuvat samalla tavalla maa- ja metsätalousalueisiin.

YVA-ohjelman tehtävänä on määrittää, miten hankkeen ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan. Tästä näkökulmasta ohjelma tunnistaa keskeiset vaikutusluokat, mutta maa- ja metsätalouden osalta arviointisuunnitelma jää monilta osin liian yleispiirteiseksi eikä anna riittävää varmuutta siitä, että maanomistajiin kohdistuvat vaikutukset selvitetään asianmukaisesti.

Keskeisin puute liittyy siirtoputken vaikutusten tarkkuustasoon. YVA-ohjelmassa tulee esittää nykyistä selkeämmin putkilinjauksen rakentamisvaiheen työalueen leveys ja pysyvän käyttörajoituksen laajuus. Vaikutusten arviointi tulee toteuttaa tilatasolla eikä pelkästään yleisellä alueellisella tasolla. Erityisesti on tarkasteltava vaikutuksia lohkorakenteeseen, tilojen toiminnallisuuteen jatkossa sekä eri tuotantosuuntiin. Putkilinja voi pirstoa peltoalueita, vaikeuttaa viljelyä ja lisätä kustannuksia, mikä tulee huomioida arviointimenetelmissä.

Vaikutusten osalta YVA-ohjelmassa tulee täsmentää maaperän tiivistymisen huomioiminen. Tiivistyminen on merkittävä pitkäaikainen haitta, mutta sen arviointiin ei esitetä riittäviä menetelmiä tai seurantasuunnitelmaa. Samoin salaojitusjärjestelmien vaurioituminen ja vesitalouden häiriöt aiheuttavat pitkäkestoisia satotason alenemia. YVA-ohjelmaa tulee täydentää siten, että kuivatusjärjestelmien kartoitus, vaikutusten arviointi ja korjaustoimenpiteet kuvataan konkreettisesti. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää maaperän happamuuteen. Kaivutyöt voivat aiheuttaa viljelykerroksen happamoitumista. YVA-menettelyssä tulee arvioida kaivuun vaikutukset maaperän pH:hon ja esittää toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi, kuten työalueiden kalkitseminen. Vaikutusten arvioinnin tulee kattaa koko putkilinja, ei vain yksittäiset riskialueet. Maaperän happamoituminen on todennettavissa maanäyttein ennen ja jälkeen kaivuutyön.

Kasvinterveysriskit ovat ohjelmassa tunnistamatta. Maansiirrot voivat levittää kasvitauteja, rikkakasveja ja muita haitallisia organismeja, mikä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja erityisesti erikoiskasvi- ja luomutuotannolle, mutta monilta osin myös tavanomaiselle tuotannolle. YVA-ohjelmassa tulee kuvata, miten nämä riskit arvioidaan ja miten niiden leviämistä ehkäistään. Lista tunnistetuista kasvinterveysriskeistä on liitteessä 1.

Yhteisvaikutusten tarkastelu on riittämätöntä. Arvioinnissa tulee huomioida muut alueelle sijoittuvat tai suunnitteilla olevat infrastruktuurihankkeet sekä maahan jo sijoitettu infra, kuten vesi- ja viemäriverkot, sähkölinjat ja tietoliikennekaapelit. Useiden hankkeiden yhteisvaikutukset voivat lisätä maankäytön pirstoutumista ja kasvattaa maanomistajille aiheutuvia haittoja. Erityisen merkittävä puute YVA-ohjelmassa on se, ettei siinä huomioida suunnitteilla olevaa Gasgridin vetyputken suunniteltua reittiä ja sen yhteisvaikutuksia. Molemmat hankkeet kohdistuvat samoille maa- ja metsätalousvaltaisille alueille, ja niiden putkilinjat tulevat risteämään, mikäli molemmat hankkeet toteutuvat. Tällöin vaikutukset eivät ole erillisiä, vaan kumuloituvat maanomistajille muun muassa maankäytön rajoitteina, tilusrakenteen pirstoutumisena ja kasvavina kustannuksina mm. salaojien uusimisen yhteydessä. YVA-menettelyssä tulee siksi esittää konkreettinen arvio siitä, miten putkilinjat sijoittuvat suhteessa toisiinsa, millaisia yhteisvaikutuksia rakentamisella on sekä millaisia pysyviä vaikutuksia syntyy maankäytölle ja kiinteistöjen arvolle. Kumulatiivisten vaikutusten arviointi on välttämätöntä.

Johtopäätökset

YVA-ohjelma täyttää muodolliset perusvaatimukset. Vaihtoehtojen vertailun osalta on tärkeää, että putkivaihtoehtoja verrataan aidosti kuljetusvaihtoehtoihin myös maanomistajien näkökulmasta. Lisäksi YVA-ohjelmassa tulee kuvata konkreettisesti, miten haitallisia vaikutuksia aiotaan ehkäistä ja lieventää. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa peltojen kasvukunnon palauttaminen, salaojien korjaus, työnaikainen valvonta sekä vaikutusten jälkiseuranta. Pelkkä yleisluonteinen viittaus haittojen lieventämiseen ei ole riittävä.

MTK-Satakunta ry puolesta,

Terhi Löfstedt, toiminnanjohtaja
Virve Hndström, asiantuntija 

 Liite 1 Maansiirtoon liittyvien kasvinterveysriskien ja rikkakasvien huomioiminen

Liite 1

Maansiirtoon liittyvien kasvinterveysriskien ja rikkakasvien huomioiminen

Maansiirto ja maansiirtokoneet voivat levittää pellolta toiselle maa-aineksen mukana rikkakasvien siemeniä, kasvitautien aiheuttajia, ankeroisia sekä muita kasvintuotannolle haitallisia organismeja. Alla on koottu keskeisiä Suomessa esiintyviä tai mahdollisia riskejä, jotka tulisi huomioida erityisesti peltoalueilla tehtävissä maansiirtotöissä (esim. putki- ja kaapelilinjojen rakentaminen).

Erittäin merkittävä tai merkittävä riski, että maansiirto tai maansiirtokoneet levittävät:

Rikkakasvit

• Rikkakananhirssi, Echinochloa crus-galli (yleistynyt viime vuosina Suomessa, vaikeasti torjuttava, maailmanlaajuisesti yksi pahimmista rikkakasveista)
• Hukkakaura, torjunta perustuu lakiin

Kasvitaudit

• Möhöjuuri Plasmodiophora brassicae
• Fusarium-sienet (viljoilla punahome, tyvi- ja juuristotauteja esim. Perunassa kurttulaho, taimipolte ja lakastumistauteja vihanneksilla, nostaa DON arvoja)
• Rhizoctonia solani (sienipatogeeni, sokerijuurikkaalle juuri- ja tyvimätä, perunalle perunaseitti)
• Perunarutto (Phytophthora infestans), voi säilyä maassa perunajätteissä ja vapaaehtoisissa perunoissa
• Perunan maltokaarivirus (PMTV), leviää maassa elävän vektorieliön (Spongospora) kautta
• Fusarium-sipulimätä, valkomätä (erittäin vakava sipulitaudeista)

Ankeroiset

• Peruna-ankeroiset (Globodera rostochiensis ja G. pallida)
• Pratylenchus (juurilaikkuankeroiset)
• Ditylenchus dipsaci (varsi- ja sipuliankeroiset)

Muut

• Torjunta-aineet: maavaikutteisten aineiden käyttökielto seuraavilla kasveilla, ts. on tiedettävä, mitä aineita milläkin alueella on käytetty ennen kuin maa-ainesta voi siirtyä seuraaville pelloille. Erikoiskasveilla isoja vaikutuksia pienilläkin määrillä. Vaikuttaa myös luomutuotannossa.
• Perunasyöpä (Synchytrium endobioticum) – erittäin vakava karanteenitauti, säilyy maassa pitkään.
• Etanat (esim. espanjansiruetana), voivat levitä maa-aineksen mukana

Huomioitavia mahdollisia maansiirron tai maansiirtokoneiden välityksellä siirtyviä

• Seppien toukat (syövät reikiä porkkanoihin, tunkeutuvat perunan sisään + mansikan ja salaatin taimia voi katkoa)
• Napsiaisten toukat (wireworms)
• Kaskaiden levittämät taudit, kuten phytoplasmatauti Stolbur, joka jo aiheuttaa isoa tuhoa Keski-Euroopassa (sitä levittävä kaskas elää Suomessa)

Muut leviämiriskit:

• Jättipalsami ja jättiputket
• Komealupiini

Huomioitavia, ei yksiselitteisesti maansiirron tai maansiirtokoneiden välityksellä siirtyviä

• Coloradonkuoriainen
• Porkkanakemppi leviää lentämällä, voi siirtyä maansiirtokoneiden mukana esim. kuusikoihin ja jatkaa sieltä leviämistä seuraavaan kasvustoon
• Kirvat leviävät aikuisina lentämällä, potentiaalisesti maansiirtokoneen kautta, levittävät mm. Perunan Y-, M- ja S-viruksia, samoin kierrelehtitautia
• Juurisukkulamadot (Meloidogyne spp.) kasvihuonetuotannossa olevat alueet