Back Kiinteistöjä koskevat sopimukset

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Kiinteistöjä koskevat sopimukset

10.04.2026

Kiinteistösopimukset - keskeistä tietoa jokaiselle yrittäjälle ja tilanomistajalle

Maatilojen Sopimuswebinaarisarjan toisessa osassa 19.1.2026 sukellettiin maatalousyrittäjän kannalta keskeisiin kiinteistösopimuksiin ja niiden oikeudellisiin vaikutuksiin. Webinaari tarjosi käytännönläheisen kokonaiskuvan siitä, miten kiinteistöjä hallitaan, käytetään ja luovutetaan sopimusten kautta. Luennoimassa oli ArvoLex Oy:n juristi Erika Mäkinen, joka jakoi asiantuntevaa tietoa ja käytännön vinkkejä kiinteistösopimusten maailmasta. Artikkelin lopussa videotallenne webinaarista.

 

Kiinteistön luovutus ja siihen liittyvät sopimukset

Kiinteistön luovutus voi kohdistua erilaisiin kohteisiin:

  • Itsenäinen kiinteistö: kokonainen kiinteistö sellaisenaan
  • Kiinteistön määräosa: esimerkiksi ¼ kiinteistöstä, hallinta voidaan sopia hallinnanjakosopimuksella
  • Kiinteistön määräala: rajattu osa kantakiinteistöstä, joka lohkomisen jälkeen itsenäistyy
  • Kiinteistöjen yhteinen alue: yhteiskäytössä oleva alue, luovutus koskee yhteisalueosuutta tai määräalaa

Rakennuksen luovutus ilman maan myyntiä siirtää rakennuksen tai sen käyttöoikeuden, mutta maa jää alkuperäiselle omistajalle. Tällöin maakaaren kiinteistönluovutussäännökset eivät suoraan sovellu, mutta virhesäännökset voivat vaikuttaa.

 

Luovutuksen muoto ja sisältö

Kiinteistö voidaan luovuttaa kaupan, lahjan, vaihdon tai yhteisomistuksen purun kautta. Luovutukseen kuuluvat:

  1. Kiinteistön alue ja oikeudet: rasitteet, käyttöoikeudet, osuudet yhteisiin alueisiin
  2. Kiinteistön osat ja tarpeisto: pysyvästi kiinteistöön liittyvät esineet, pensaat, rakennukset
  3. Sopimukset ja asiakirjat: esimerkiksi sähkö-, jäte- ja energiakytkennät sekä energiatodistus

Virheitä voi olla laadussa, vallinnassa tai oikeudellisissa seikoissa. Ostotarjouksen hyväksyminen ei vielä sido kauppaan, mutta käsiraha voi olla kulujen korvausta tai sanktioluonteinen.

 

Esisopimus ja kaupasta vetäytyminen

Esisopimus on sitova sopimus tulevasta kiinteistökaupasta. Kauppa tulee tehdä määrämuodossa, yleensä viiden vuoden kuluessa sopimuksesta. Kaupasta vetäytyvän osapuolen on korvattava toiselle kohtuulliset kustannukset, ja mahdollinen käsiraha palautetaan sovitusti.

 

Kaupan muoto ja vähimmäisehdot

Kiinteistön luovutus on kirjallinen oikeustoimi, jossa tulee ilmetä:

  • Luovutustarkoitus
  • Luovutettava kiinteistö
  • Myyjä ja ostaja
  • Vastike

Lisäksi kauppakirjaan voidaan kirjata omistuksen siirtyminen, vakuudet ja velat, maksut ja kustannukset sekä tarvittavat suostumukset.

 

Ostajan tarkastusvelvollisuus kiinteistökaupassa

Ostajan tarkastusvelvollisuus tarkoittaa, että kiinteistön ostajan on ennen kaupan tekemistä huolellisesti selvitettävä kiinteistön kunto ja siihen liittyvät oikeudet. Tämä velvollisuus suojaa myyjää ja varmistaa, että ostaja on tietoinen mahdollisista riskeistä.

Keskeiset periaatteet:

Tavanomainen huolellisuus

  • Ostajan tulee tarkastaa kiinteistö kuten huolellinen ostaja tekisi.
  • Tarkastukseen kuuluvat mm. rakennusten näkyvät rakenteet, pihapiirin kunto ja yleinen käyttökelpoisuus.

Rajoitukset teknisiin tutkimuksiin

  • Ostajalla ei ole velvollisuutta tehdä erityisiä, teknisiä tai poikkeuksellisia tutkimuksia ilman erityistä syytä.
  • Jos ostaja saa tiedon mahdollisista riskeistä (esim. kuntotarkastusraportti), velvollisuus voi laajentua lisätutkimuksiin.

Rajoitus virheisiin vedotessa

  • Ostaja ei voi vedota virheisiin, jotka olisi ollut havaittavissa tavanomaisessa tarkastuksessa ennen kauppaa.
  • Tämä koskee myös tietoja, jotka olisi voitu selvittää huolellisilla toimenpiteillä, ellei erityistä syytä ole ollut.

Ostajan tarkastusvelvollisuus korostaa ostajan vastuuta tutustua kiinteistöön huolellisesti ennen kauppaa. Laiminlyönti voi johtaa siihen, että ostaja menettää oikeutensa vedota myöhemmin havaittuihin virheisiin.

Pätemättömät ehdot

  • Lunastus- ja takaisinostoehdot
  • Ostajan määräysvaltaa rajoittavat ehdot yli viiden vuoden ajaksi
  • Myyjän vastuuta rajoittavat ehdot saannonmoitteesta

 

Kiinteistön hallinnan jakaminen ja rasitteet

Hallinnanjakosopimus määrittelee yhteisomistajien hallinta-alueet, rakennusoikeudet, käyttöoikeudet, vastuiden jakamisen ja kustannukset. Sopimus voidaan kirjata etusijalle, jolloin panttioikeudet ja vakuudet huomioidaan.

Rasitteet ovat pysyviä oikeuksia, kuten tie-, vesi-, kulku- tai sähköjohtojen käyttöoikeudet. Rasitesopimus sisältää tiedot kohdekiinteistöistä, kustannusten ja korvausten jakamisesta sekä rekisteröinnistä.

 

Lainhuudatus ja kirjaamisvelvollisuudet

Jokaisen on haettava lainhuuto kiinteistölle, määräosalle tai määräalalle 6 kuukauden kuluessa saannosta. Laiminlyönti voi johtaa varainsiirtoveron korotukseen. Maanvuokraoikeudet ja muut määräaikaiset käyttöoikeudet on myös kirjaamisvelvollisuuden alaisia.

Maanvuokra

Maatalousmaan vuokrasopimus: enintään 20–25 vuotta, riippuen rakennusten olemassaolosta. Sopimuksessa huomioidaan muun muassa luomuviljelyn siirtymäaika, vuokraoikeuden siirto, rakennusten lunastus sekä ennallistamisvelvollisuus vuokrasuhteen päättyessä.

Muu maanvuokra: enintään 100 vuoden määräaika tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sopimuksen ehdot sitovat osapuolia, ja erityisesti huomioidaan jatkamisoikeudet, irtisanomisoikeudet, purkaminen, ennallistaminen, vakuudet ja riitaisuuksien ratkaisu.

Sovellettavat lait

  • Maakaari
  • Kiinteistönmuodostamislaki
  • Laki kaupanvahvistajista
  • Etuostolaki
  • Lupalaki ja valtion etuosto-oikeus
  • Maanvuokralaki

 

Yhteenveto

Maatalousyrittäjälle kiinteistöt eivät ole pelkästään fyysisiä tiloja viljelyä, karjataloutta tai tuotantorakennuksia varten, vaan myös merkittävä osa liiketoiminnan taloudellista ja oikeudellista perustaa. Kiinteistöjen hallinta, käyttö, luovutus ja vuokraus sisältävät monimutkaisia sopimusjärjestelyjä, jotka vaikuttavat suoraan yrittäjän taloudelliseen asemaan, vastuisiin ja liiketoiminnan joustavuuteen.