Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Sanna Lipping alusti kyselyn tuloksia ja tiivisti esityksessään satakuntalaisen viljelyn pähkinänkuoreen. Hän avasi kuulijoille merkittävimpiä huomioita alueeltamme. Koko maassa eri tuotantoyksiköiden määrä on vähentynyt huomattavasti, niin myös Satakunnassa. Erityisesti lypsykarjataloudessa sekä viljan viljelyssä lasku on ollut merkittävä. Lipping esitteli tuotantoyksiköiden määrän kehitystä, erityisesti Satakunnan osalta. Taulukoinnista oli nähtävissä, että vuonna 2011 lypsykarjataloutta harjoittavia tuotantoyksiköitä oli Satakunnassa jäljellä vielä 293 kappaletta, ja vuonna 2023 enää 114 kappaletta. Tuotantoyksiköiden määrä oli laskenut 12 vuodessa 179 kappaleella.

Satakunnan viljelyala on noin 127 400 hehtaaria, joista suurimmalla osalla viljellään viljakasveja, toiseksi suurin ala on nurmella. Lajikkeita eri viljelykasveilla käytetään Satakunnassa melko maltillisesti. Vuonna 2022 oli alueella käytössä 560 erilaista lajiketta, joista isoimman osan muodosti yleisimmät alueen viljelykasvien lajikkeet.

Mitä satakuntalaiset viljelijät sitten oikein ajattelivat viljelyn monimuotoisuudesta?

Pyhäjärvi-instituutti toteutti keväällä 2024 kyselyn, jossa kartoitettiin satakuntalaisten viljelijöiden näkemyksiä alueen viljelyn monimuotoisuudesta.

Kiinnostusta uusiin viljelykasveihin ja menetelmien käyttöönottoon viljelijöiden keskuudessa löytyy kyllä.

Esteiksi kasvi- ja lajikevalikoiman monipuolistamisessa viljelijät kokivat taloudelliset tekijät, kasvinsuojelun, tilakoon ja peltojen soveltuvuuden, vaivannäön ja työmäärän, sekä logistiikan ja tiedon puutteen. Osa vastaajista ei nähnyt ollenkaan esteitä, ja koki monipuolistamiseen olevan hyvät edellytykset. Monimuotoisuutta tukevat elinympäristöt tilallaan tunnisti valtaosa viljelijöistä, mutta joukkoon mahtui myös yllättävän iso joukko heitä, jotka kokivat tarvitsevansa aiheesta vielä enemmän tietoa.

Kiinnostusta uusiin viljelykasveihin ja menetelmien käyttöönottoon viljelijöiden keskuudessa löytyy kyllä. Esteinä koettuihin seikkoihin tulisikin reagoida nopeasti, jotta muutosta tapahtuisi. Tiedonpuutteeseen tulisi vastata tarjoamalla aiheesta enemmän tietoa ja koulutusta. Tukirakenteita tulisi myös muokata niin, että ne kannustaisivat riittävästi viljelyn monipuolistamiseen.

Lopputulemana voidaan todeta, että potentiaalia viljelyn monimuotoisuuden lisäämiseen Satakunnasta löytyy. Tilakokojen kasvaessa monipuolisia viljelykiertoja on entistä helpompi toteuttaa. Kun lajikirjo viljelykasveissa on laaja, ei ”kaikki munat eivät ole samassa korissa”. Lajikkeiden ominaisuudet vaihtelevat, niillä on erilainen kyky sopeutua erilaisiin olosuhteisiin, joita esimerkiksi sää, taudit ja tuholaiset luovat. Lajikkeiden laajempi kirjo turvaakin osaltaan ruoantuotantoa, sekä lisää viljelyvarmuutta.

Kasvukausi 2024

ProAgrian Mari Koskela tiivisti kasvukauden 2024 ja vuoden 2023 syksyn tehokkaaseen puolituntiseen.

Vuoden 2023 syksy oli märkä ja sen perässä tullut talvi runsasluminen. Kun suuri lumimäärä vihdoin keväällä suli, teki sulamisvedet pelloilla näyn onnettomaksi. Toukokuun alussa päästiin suorittamaan ensimmäisiä muokkauksia ja kylvöjä, mutta eroja Etelä- ja Pohjois-Satakunnan välillä oli aikatauluissa paljon. Toukokuun puoliväli toi mukanaan pakkasia ja paikallisesti rajuja sateita, mitkä osaltaan vaikeuttivat kasvukauden alkua. Kokonaisuudessaan toukokuu kuitenkin oli melko yhtämittainen, ja kylvöt saatiin sen aikana pääosin suoritettua.

Lämpösummaa kertyi kasvukauden aikana runsaasti. Toisaalta lämpö aktivoi myös tuhohyönteisiä, ja toukokuun loppupuolella kaalikoit sekä kirvat olivat jo kovassa vauhdissa kasvustoja tuhoamassa. Kovat hellejaksot verottivat kasvustoja, kun kasvit menivät säästöliekille. Tällöin kasvin ilmaraot sulkeutuivat, haihdunta meni minimiin, eikä vesi ja ravinteet juurikaan liikkuneet. Nurmet kärsivät kuivuudesta, vaikkakin melko hyvistä heinäpoudista saimme nauttia juhannuksen aikoihin ympäri Satakunnan. Juhannuksen jälkeiset sateet paikkasivat tilannetta, ja kasvustot saatiin hyvään kasvuun. Tilanne ennen sadonkorjuuta näyttikin kohtuullisen hyvältä.

Kevätviljakasvustot näyttivät silmämääräisesti hyviltä ja satotasotkin olivat kohtuulliset, mutta toisin kävi.

Puinnit Satakunnassa saatiin käyntiin vaihtelevissa olosuhteissa. Kevätviljakasvustot näyttivät silmämääräisesti hyviltä ja satotasotkin olivat kohtuulliset, mutta toisin kävi. Laadut olivat monessa paikkaa pettymys, kun hehtolitrapainot jäivät mataliksi. Myös Don-toksiineja sadoista löytyi, mutta vuotta 2023 vähemmän. T2- ja HT2-toksiineja oli myös jonkin verran, mutta ne eivät nousseet suureksi ongelmaksi.

Lopputulemana voidaan todeta, että kasvukausi 2024 oli haastava. Sääolot vaihtelivat paljon paikallisesti; toisissa osissa Satakuntaa saatiin nauttia kohtuullisen hyvistä sadoista, kun taas toisissa osissa sadot ei niinkään mieltä mairitelleet. Vanha sananlaskukin toteaa, että vuodet eivät ole veljeksiä keskenään, joten on vaikea sanoa, mitä tuleva kasvukausi tuo tullessaan. On kuitenkin huomattu, että ääriolosuhteet ovat lisääntyneet, jolloin vallitsevien viljelytottumusten päivittäminen olisi aiheellista. Peltojen kasvukunto ja toimet niiden parantamiseksi nousevat tärkeään asemaan. Kun maaperän rakenne on hyvässä kunnossa, kestää se myös paremmin muuttuvia sääolosuhteita.

Katso Webinaari kokonaisuudessa alla olevalta videolta! Videon alla hyödyllisiä linkkejä tiedonjanoon!

Lue lisää aiheesta alla olevista linkeistä!

Tietoa pellon kasvukunnosta, ”Pellon kasvukunnolla on väliä”, ProAgria

Viljelykasvit, Luonnonvarakeskus

Lajikejalostus varmistaa viljasatoa, Maatilan Pellervo

Viralliset lajikekokeet mittaavat lajikkeiden viljelyvarmuutta, Luke

Kuinka tehdään uusi viljalajike, Hankkija

Maataloustilastot, tilastotietokanta, Luonnonvarakeskus

Uudet viljelykasvilajikkeet pärjäävät luomussakin, Luomuinstituutti