Back Viheliäät vieraslajit

Ajankohtaista

Viheliäät vieraslajit

21.03.2024

MTK-Satakunnan Muutosvoimaa tulevaan-hanke ja Pyhäjärvi-instituutin Biodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalvelujen käytön tehostaminen Satakunnan maatiloilla-hanke, järjestivät yhdessä useammasta yksittäisestä tilaisuudesta koostuvan Iltapäiväkaffeet viljelijöiden kanssa-webinaarisarjan. Tilaisuudet järjestettiin Teamsin välityksellä ja ne olivat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Torstaina 14.3.2024 uppouduimme iltapäiväkaffeet viljelijöiden kanssa-webinaarisarjan viimeiseen osuuteen, jossa käsiteltiin vieraslajeja.

Keskeisimmät kysymykset kuten, mitä ovat vieraslajit, miten ne vaikuttavat maanviljelyyn ja luonnon monimuotoisuuteen, miten viljelijä voi estää vieraslajit omalla pellolla, vai voiko viljelijä tehdä asialle mitään, saivat vastaukset, kun Ruokaviraston asiantuntija Sami Markkanen johdatti meidät syvemmälle aiheeseen.

Markkanen avasi aihetta selkeällä esityksellään. Hän otti tarkempaan käsittelyyn muutaman eniten ilmastomuutoksesta hyötyvän haitallisen vieraslajin; rikkakananhirssin sekä viher- ja sinipantaheinän. Kuulolla olleet viljelijät saivat hyvät eväät vieraslajien tunnistukseen, sillä Markkanen tarjosi esityksessään tarkkoja tunnistuskuvia ja erityistuntomerkkejä näistä kasvikunnan yksistä pahimmista vihulaisista. Vieraslajien kohdalla korostui kolme tärkeää tehtävää: ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja torjunta.

Ennaltaehkäisyssä yksi tärkeimmistä seikoista on käyttää kotimaista ja sertifioitua siementä, jonka lajipuhtaus on taattu tarkalla seulonnalla. Tiedottaminen vieraslajeista on ehdotonta, sillä niiden tunnistaminen kasvun eri vaiheissa on tärkeää, jotta ne voidaan torjua ajoissa. Oikea-aikainen ja tehokas torjunta on vieraslajien kohdalla ensiarvoisen tärkeää, siksi kasvustojen tarkkailu ja seuranta on kaiken a ja o, jotta toimiin voidaan ryhtyä ajoissa.

Markkasen alustuksen jälkeen seurasi rentoa keskustelua vieraslajeista.

Nostona mainittakoon viime aikoina puhuttanut monimuotoisuussiemenseoksien lajipuhtaus. Kyseisillä seoksilla kun ei ole, sertifioidun siemenen tavoin lain asettamaa vaatimusta seoksen lajipuhtaudesta. Seokset ovat suosittuja, sillä niitä kylvetään parantamaan pölyttäjien elinolosuhteita ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Keskustelussa oli mukana myös Malmgårdin Riistasiemenen edustaja Sebastian Sohlberg, joka avasi kuulijoille yrityksen vastuullista toimintaa siementurvallisuuden takaamiseksi Riistasiemenen omissa kylvöseoksissa. Malmgårdin Riistasiemen on nostanut siementurvallisuuden tason korkealle omien erityisten vaatimusten avulla. Yrityksen toimitusketjulla on käytössään uusimmat puhdistus-, käsittely- ja pakkausjärjestelmät, jotka auttavat omalta osaltaan korkeiden laatuvaatimusten ylläpitämisen siemenseoksissa. Vaikka lain asettamia vaatimuksia ei kyseisten siemenseoksien lajipuhtaudelle ole asetettukaan, haluaa yritys kantaa omalta osaltaan vastuun haitallisten vieraslajien ennaltaehkäisystä ja madaltaa niiden mahdollisuutta levitä kotimaamme maankamaralle.

 

Kurkkaa alla olevalta videolta Sami Markkasen tallennettu esitys kokonaisuudessaan!