10.10.2025 pidettiin Tampereen Messukeskuksessa Forum, jossa keskityttiin nautakarjatalouden vientinäkymiin ja mahdollisuuksiin. Keskustelu oli vilkasta.

Forumin ensimmäisen puheenvuoron käytti MTK:n 2. puheenjohtaja ja MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Tero Lahti. Hän kertoi esityksessään naudanlihantuotannon tulevaisuudennäkymistä.

Puheenvuorossa Tero kertoi tuotannon vähenemisestä ja koko valtakunnan tasolla varastojen vähenemisestä. Tuotannon lisääminen olisi hidas, useiden vuosien prosessi. Todennäköistä onkin että lähitulevaisuudessa naudanlihasta on vielä enemmän pulaa kuin nyt.

Esityksessään Tero toi esiin myös Suomen muuta Eurooppaa alemman tuottajahintatason. Tulevaisuudennäkymät nautasektorilla ovat myös huolestuttavat. Kantarin tekemien ennusteiden mukaan lehmien määrän oletetaan laskevan nykyisestä 293 000 eläimestä 239 000 eläimeen vuoteen 2032 mennessä (lypsylehmien määrä tulisi laskemaan nykyisestä  noin 230 000 eläimestä alle 200 000 eläimeen. Emolehmien määrän ennustetaan laskevan 61 tuhannesta noin 42 000 emoon). Naudanlihantuotannon ennustetaan laskevan v 2024 tasosta 86 miljoonasta kilosta 68 miljoonaan kiloon v 2032 mennessä.

Keskusteltiin miten alan kannattavuutta pystyttäisiin nostamaan. Käytännön toimenpiteinä nousi esiin mm. Talous- ja johtajaosaamisen kehittäminen, teurasruhon arvon kasvattaminen, investointien ja rahoituksen hallinta.  Politiikan suhteen Mercosur – sopimuksen vaikutusten minimointi, tukijärjestelmän kehittäminen, investointien mahdollistaminen ja tuottajan oikeusturvan vahvistaminen.  Viennin merkitystä kannattavuuden parantamiseksi ei voi ohittaa.

Erikoistutkija Csaba Jansik Luonnovarakeskuksesta (LUKE) piti esitelmän ruokaviennin mahdollisuuksista.

Csaba kertoi Irlannin naudanlihantotannon menestyksestä. Irlannissa on keskitytty vahvasti maan naudanlihan brändin luomiseen. Maassa on laadittu mm Kestävän Irlantilaisen naudannlihan peruskirja (Charter of the Iris Beef), jossa keskitytään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ympäristönsuojelun ja  parhaiden käytäntöjen edistämiseen sekä kestävään kehitykseen.  Markkinoinnissa tuodaan vahvasti esiin nurmiruokittuja nautoja. Myös sektorin yhteistyön ja yhteishengen merkitys on suuri.

Suomen lihamarkkinoista Csaba Jansik herätti keskustelua lihan arvoketjun rakenteista. Suomessa on noin 2700 tilaa, jotka tuottavat naudanlihaa, 750 sikatilaa ja noin 250 siipikarjatilaa. Teurastamoita on kolme suurta, pienten teurastamoiden (n. 200) lisäksi. Vähittäiskauppaa hallitsee 2-3 suurta keskusliikettä.  Mitä keskittyneempi rakenne, sitä suurempi on toimijan neuvotteluvoima arvoketjun sisällä niin tavarantoimitusten kuin sopimusten hintaa ja ehtoja määriteltäessä.  Tuottajaorganisaatioiden perustamisella saattaisi olla mahdollisuus muuttaa tasapainoa.

Vuonna 2020 Suomesta vietiin n 99 milj. euron edestä sianlihaa, 30 milj. eur naudanlihaa ja 14 milj. Eur edestä siipikarjanlihaa. Csaba toi esiin ns. Toivo skenaarion, jossa lihan viennin arvo nousisi huomattavasti, yli kaksinkertaiseksi. Se edellyttäisi kansainvälisten markkinoiden ja vientiponnistelujen (mm Kiinan) merkittävää kehittämistä.

MTK:n juristi Kimmo Tammi alusti aiheesta Kilpailulainsäädännön rajoitukset käytännössä.

Kilpailulaki kieltää keskenään kilpailevien elinkeinonharjoittajien väli set sopimukset ja menettelyt, joilla rajoitetaan yritysten keskinäistä kilpailua.

Eläinten vientikaupassa Kimmo kannusti kiinnittämään huomion kirjallisiin sopimuksiin. Hintatietojen vaihtaminen kilpailijoiden välillä on vakava kilpailunrajoitus, mutta julkisten tietojen pohjalta tietojenvaihto ja keskustelu ovat sallittua.  Kilpailijat voivat myös koordinoida esim. eläinten kuljetukseen liittyviä tekijöitä, mikäli ne ovat perusteltavissa kestävyystavoitteiden täyttyessä (kestävyyteen perustuva puolustus). Niitä on mm eläinten terveys ja hyvinvointi ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Pihvikarjaliiton puheenjohtaja Tero Hosike kertoi pihvikarjaliiton toiminnasta ja jalostuseläinten viennin haasteista pihvikarjaliiton näkökulmasta.  Esiin nousi byrokratian lisääntyminen, eläinterveyteen liittyvät kysymykset mm kuljetuksissa ja logistiikan hoitaminen.  Maailmalla on runsaasti kysyntää, mutta riittääkö meillä eläimiä vientiin ?  Monia tuottajia myös mietityttää kohdemaiden monesti erilaiset tuotanto- olosuhteet ja varmistuminen niistä. 

Läänineläinlääkäri Leena Jakala Sisä-Suomen AVI:sta piti esitelmän Mitä tulee huomioida nautojen viennissä EU:n sisällä.

Jokaiselle vientiin menevälle naudalle tulee tilata nautaeläinpassi, joka tilataan helpoiten ruokaviraston nautaeläinrekisteristä.

Sisämarkkinasiirrot EU maiden välillä edellyttävät sähköisen ns, Traces NT- järjestelmän käyttöä. Järjestäjän on tärkeää olla hyvissä ajoin olla yhteydessä läänineläinlääkäriin (1.1.2026 Ruokavirastoon, sillä läänineläinlääkärit siirtyvät Ruokavirastoon).  Myös kunnaneläinlääkäriin on hyvä olla yhteydessä hyvissä ajoin.  Kunnaneläinlääkäri tekee ennen eläinten lähtöä terveystarkastuksen. Traces järjestelmässä kuljetussuunnitelma on oleellinen osa kun tarkastellaan kuljetusten pituutta ja lainmukaisuutta.

Leena Jakalan esitys. 

Ruokaviraston Internet sivuilla on hyviä ohjeistuksia Traces järjestelmästä.

Forumin lopuksi mv. Henrik Jensen kertoi kokemuksitaan jalostuseläinten viennistä Viroon.  Viennin ansiosta on jalostuseläimiä kasvattaville tiloille mahdollisuus saada kannattavuutta parannettua.