Takaisin Tekoälyllä hurrikaanikeksit

Blogi – Jäsenyys

Tekoälyllä hurrikaanikeksit

21.05.2019

Tekoälystä ja koneoppimisesta puhutaan paljon. MTKlaisia näkökulmia aiheeseen on useita. Edunvalvonnassa arvioidaan usein erilaisten hintojen/markkinoiden kehitystä, samoin kuin tuotantomääriä, kysyntää jne. Järjestöllisissä asioissa tulee mieleen jäsenten mielenkiinnon ja tarpeiden tunnistaminen sekä jäsenmaksuprosessin kytkeminen jäsentyytyväisyyteen.  Olisi tärkeää löytää kullekin tila/jäsentyypille paras mahdollinen keino huolehtia jäsenen toiveista ja kertoa tekemisestämme.  Tekoälyn hyödyntäminen MTK:n tehtäväkentässä on vain ajan kysymys. Eikä kovin pitkän sellaisen.

Minulla oli tilaisuus osallistua aamupäivän pituiseen MTK-työpajaan, jossa esiteltiin keino- tai tekoälyä ja koneoppimista. Työpajassa yritimme löytää niitä järjestötyön ja edunvalvonnan asioita, joihin voisimme tekoälyllä saada parannusta tai tehoa.

Tekoälystä ja koneoppimisesta puhutaan paljon. Ajatus on hieman yleistäen sellainen, että isoista, olemassa olevista ja tulevista tietoaineistoista pyritään löytämään asioita, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Kun vaikuttavuus on havaittu, voidaan niiden perusteella ennustaa tulevaa kehitystä.

Työpajan asiantuntijoiden mukaan sellaista tekoälyä ei vielä ole, joka pystyisi vastaamaan monimutkaisiin ja erilaista päättelyä vaativiin kysymyksiin. Ihmisaivojen haastajaksi keinoälystä ei ole vielä pitkään aikaan - jos koskaan. Sen sijaan yksittäiseen kysymykseen vastauksia antavia tekoälysovelluksia on lukuisia. Esimerkkinä on markkinahintojen tai pörssikurssien, asuntojen hintojen tms. koneellinen ennustaminen. Ja jopa automaattinen kaupankäynti.

MTKlaisia näkökulmia aiheeseen on useita. Edunvalvonnassa arvioidaan usein erilaisten hintojen/markkinoiden kehitystä, samoin kuin tuotantomääriä, kysyntää jne. Järjestöllisissä asioissa tulee mieleen jäsenten mielenkiinnon ja tarpeiden tunnistaminen sekä jäsenmaksuprosessin kytkeminen jäsentyytyväisyyteen. Kokonaan oma lukunsa olisi jäsenten tuotannolliseen toimintaan liittyvät tietoaineistot ja niistä tehtävät päätelmät.

Parhaimmillaan keinoäly on sellaisissa tilanteissa, jossa syntyy säännöllistä dataa jostain asiasta tai asioista. Jotta keinoälymietintä kannattaa aloittaa, pitää asialla olla merkittävyyttä tai sillä pitää olla taloudellista potentiaalia. Ensimmäisenä tulee mieleeni jäsenmaksuprosessimme.

Uskon siihen, että keinoälyllä voimme löytää toimintamme kriittisiä kohtia, jotka vaikuttavat jäsenten haluun maksaa jäsenmaksunsa. Olisi tavattoman mielenkiintoista yrittää löytää kullekin tila/jäsentyypille paras mahdollinen keino huolehtia jäsenen toiveista ja kertoa tekemisestämme. 

Opin tänään, että keinoäly pystyy ja voi vastata ainoastaan hyvin yksinkertaisiin kysymyksiin. Keinoja miten parantaa jäsenpalveluita, edunvalvontaa jne on lukuisia ja niistä on vuosien varrella puhuttu monesti ja paljon ennen kuin keinoälystä on tiedetty mitään.  Työpajassa tuli esille tietyllä tapaa uusi näkökulma - jäsenmaksun maksamishetken käyttämistä jäsentyytyväisyyden arvioimiseen.

Ihanteellisessa ja täydellisessä maailmassa tilanne olisi se, että jokainen jäsen olisi MTK:hon niin tyytyväinen, että kaikki jäsenmaksut tulisi maksetuksi eräpäivänä. Kun näin ei ole - olisi tärkeää pystyä ymmärtämään syitä mikä johtavat siihen, ettei jäsenmaksua makseta ajallaan tai jopa jätetään se kokonaan maksamatta. Onneksi näiden osuus on varsin rajallinen. Mutta aina jokunen tila vuosittain jättää velvollisuutensa muiden hoidettavaksi. Asian voi tietysti kääntää myös toisin päin - mitkä ovat ne toimet, jotka johtavat jäsenmaksun säntilliseen maksamiseen.

Kentän toimihenkilöillä ja yhdistystysaktiiveilla on kohtuullisen hyvä käsitys näistä syistä. Mutta se on riippuvainen kunkin näkijän "silmästä" ja alueesta. Jos pystyisimme keinoälyllä saamaan selville jäsenmaksun viivästymisen syyt erilaisissa jäsen/tilaryhmissä, niin samalla voisimme reagoida niihin siten, että jäsentyytyväisyys parantuisi. Vastaavaa toki teemme kun kuuntelemme tarkasti luottamusjohtoa ja jäsenistöä, mutta tätä on vaikea mitata ja seurata saati johdonmukaisesti analysoida.

Työpajassa tuli esille myös esimerkkejä, jossa keinoälyn avulla saadaan esille sellaisia asioita, jotka eivät näyttäisi kuinkaan liittyvän toisiinsa . Yksi tällainen on blogin otsikossa. Yhdysvalloissa on tullut esille se, että hurrikaanit lisäävät tietyn keksimerkin menekkiä.

Ihminen ei voi vaikuttaa hurrikaaneihin - entä jos löydämme vastaavia vaikuttavuuksia jostain sellaisesta johon voimme itse vaikuttaa?  Luulen, että tästäkin syystä keinoälyyn ja koneoppimisen tuomaan hyötyyn uskotaan ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Jos työpajan henkeä on uskominen, niin tekoälyn hyödyntäminen MTK:n tehtäväkentässä on vain ajan kysymys. Eikä kovin pitkän sellaisen.

Visa Merikoski

toiminnanjohtaja

MTK-Pirkanmaa

Tampereen Ikurissa asuva mtklainen järjestömies, joka harrastaa kaikkinaista yksilöliikuntaa ja kiinnostunut digitalisaatiosta ja teknologiasta ylipäätään. Liiton töissä 90-luvun alusta lähtien ja pikku hiljaa MTK-liittojen virkaiältään vanhin toiminnanjohtaja. Naimisissa ja kahden aikuisen ja yhden koululaispojan isä.