Sopimusoikeuden perusperiaatteet - MTK-Satakunta
Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka
Sopimusoikeuden perusperiaatteet
22.01.2026
Sopimusoikeuden perusperiaatteet – mitä jokaisen yrittäjän ja tilan omistajan on hyvä tietää
Juristi Ellinor Sundqvist (ArvoLex) avasi sopimusoikeuden keskeisiä periaatteita ja käytännön kysymyksiä esityksessään Sopimusoikeuden perusperiaatteet 12.1.2026. Esitys tarjosi kattavan kokonaiskuvan siitä, miten sopimukset syntyvät, sitovat ja miten niihin liittyviä ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja ratkaista. Artikkelin lopussa videotallenne esityksestä.
Milloin sopimus syntyy ja miksi kirjallisuus on tärkeää?
Sitova sopimus syntyy, kun tarjous ja siihen annettu hyväksyvä vastaus kohtaavat kaikilta osin. Jos vastaus poikkeaa tarjouksesta, kyse on vastatarjouksesta. Esityksessä korostettiin kirjallisten sopimusten merkitystä: suulliset sopimukset ovat sinänsä päteviä, mutta niihin liittyy merkittäviä todistamis- ja tulkintariskejä.
Sopimus sitoo – mutta missä rajoissa?
Sopimusoikeuden peruslähtökohta on pacta sunt servanda – sopimukset on pidettävä. Sopimuksen sisällön tulisi olla mahdollisimman selkeä ja kattava, ja erityisesti omalle toiminnalle kriittiset ehdot on tunnistettava. Lisäksi on huomioitava pakottava lainsäädäntö, josta ei voida sopia toisin, kuten kuluttajansuojalaki tai työsopimuslaki.
Erilaiset sopimustyypit
Esityksessä käytiin läpi sopimusten yleisiä jaotteluja:
-
Kuluttaja- ja liikesopimukset – kuluttajaa suojaa pakottava lainsäädäntö, kun taas liikesopimuksissa korostuu sopimusvapaus ja vastuu omista ehdoista.
-
Yksilölliset sopimukset ja vakioehdot – vakioehdot säästävät kustannuksia, mutta sisältävät usein vastuunrajoituksia.
-
Kerta- ja kestosopimukset – kestosopimuksiin liittyy usein irtisanomiseen ja muutoksiin liittyviä riitatilanteita.
• Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
• Kauppalaki
• Kuluttajansuojalaki
• Työsopimuslaki
• Lait asuin- ja liikehuoneistojen vuokraamisesta
• Maakaari
• Avioliittolaki
• Perintökaari
Sopimusongelmat ja muutostilanteet
Tyypillisiä sopimusongelmia ovat tulkintaerimielisyydet, puutteelliset ehdot, reklamaatiovirheet sekä epäselvyydet sopimuksen muuttamisesta. Pääsääntöisesti sopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa kesken sopimuskauden, mutta neuvottelemalla muutokset ovat usein mahdollisia. Poikkeuksellisissa tilanteissa olosuhteiden olennainen ja ennakoimaton muutos voi oikeuttaa sopimuksen sovitteluun.
Pätemättömyys, kohtuullistaminen ja riitatilanteet
Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi pakottamisen, erehdyksen tai kohtuuttomuuden vuoksi. Oikeustoimilain 36 § mahdollistaa kohtuuttoman sopimusehdon sovittelun, mutta erityisesti liikesopimuksissa tämä on harvinaista. Riitatilanteissa korostuu reklamaation tekeminen ajoissa ja kirjallisesti sekä näytön huolellinen dokumentointi.
Ennakointi on paras suoja
Esityksen keskeinen viesti oli, että huolellisesti laadittu sopimus ja aktiivinen toiminta ongelmatilanteissa ehkäisevät riitoja tehokkaimmin. Epäselvissä tilanteissa asiantuntijan puoleen kääntyminen ajoissa voi säästää aikaa, rahaa ja vaivaa.