Lausunto

Satakunnan maakuntaohjelmaluonnoksen kommentointi

26.10.2025

LAUSUNTO SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAAN 2026-2029 SATAKUNTA SUUNNITELMAA
 

MTK-Satakunta kiittää mahdollisuudesta lausua maakuntaohjelmaluonnoksesta ja toteaa seuraavaa: Ohjelmassa on hyvin nähty Satakunnan vahva elintarviketeollisuus, mutta elintarviketeollisuuden taustalla oleva monialainen ja erikoistunut alkutuotanto jää vähemmälle huomiolle. Koko maakunnan alueella maa- ja metsätalous luovat paikallisen elinvoimaisuuden. Satakuntalaisen alkutuotannon ominaispiirteitä ovat tuotannonalojen kirjo (täällä tuotetaan käytännössä kaikkia Suomessa tuotettavia alkutuotteita), erikoistuminen tilatasolla ja notkeus erikoisosaamista vaativien tuotteiden (vihannekset, juurekset, riviviljelykasvit, broiler) tuotantoon. Yhdessä osaamista vaativa rrikoistuminen laaja-alaisen tuotannon kanssa synnyttää maakunnallista ja paikallista elinvoimaa turvaamaan jatkuvuutta paitsi elintarviketuotannon raaka-ainevirtoina ja paikallisena asutuksena eri puolilla maakuntaa.

Maakuntaohjelmaluonnoksessa on hyvin nostettu viennin merkitys ja mahdollisuudet kaikkien tuotteiden, mukaan lukien elintarvikkeiden, osalta. Ilmastomuutoksen eteneminen nostaa Suomen ja Satakunnan merkitystä elintarvikeviejänä huomattavasti nykyisestä. MTK-Satakunta näkee tarpeen edistää yhteisin ponnisteluin elintarvikeviennin kehitystä vielä nykyisestä. Satakunnalla on jo vahva pohja elintarvikeviennissä paitsi ulkomaille, niin myös Suomen sisäisesti.

Alla lukuja Satakunnan maatalous- ja elintarviketuotannon vertautumisesta Suomessa:
- tärkkelysperunatuotannosta yli 45 % koko maan tuotannosta (Kokemäellä sijaitsevan tärkkelysteollisuuden merkittäviä tuotteita ovat elintarvikkeiden lisäksi pääosin ulkomaille vietävät paperinpäällysteaineet)
- sokerijuurikasviljelystä kolmannes tuotetaan Satakunnassa (Suomen ainoa sokeritehdas Säkylässä)
- vihannestuotanto Säkylässä ja lähialueilla (Apetitin tehdas/Säkylä), esimerkkinä Satakunnassa viljellään yli neljännes kaikesta Suomessa tuotettavasta porkkanasta ja valtaosa pakasteherneestä
- viidennes kaikista Suomen tomaateista tulee Satakunnasta
- broilerinlihasta Satakunta tuottaa yli kolmanneksen koko maan tuotannosta (Raumalla Suomen toinen iso broilerteurastamo) ja sianlihan valtakunnallisesti suurin tuottaja on Huittinen (yli 12 milj. kg/vuosi) Suomen kokonaistuotannon ollessa 161 milj. kg.

Mainittujen tuotteiden lisäksi maakunnassa tuotetaan viljaa, öljykasveja ja maitoa sekä naudanlihaa tasaisesti eri puolilla maakuntaa. Kaikissa Satakunnassa viljellyistä ja kasvatetuista maataloustuotteista (pl. maito) tuotanto kattaa oman maakunnan kulutuksen ja ylittää sen, joten Satakunta on jo nyt vientimaakunta. Kokonaisuutena maataloustuotannon arvo Satakunnassa kasvoi vuosina 2020-2023 68 %, ainoastaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kasvu oli enemmän (72 %). (Lähteet: Luke 2024; Taloustohtori prof. Luke, J. Niemi Luke; Ruokavirasto/tukihakutilasto 2025.)

MTK-Satakunta haluaa korostaa maaseudun peruselinkeinojen merkitystä maakunnan kokonaisvaltaiselle elinvoimaisuudelle. Vakaasti kehittyvä ja kasvava elintarviketuotanto ja vienti maan sisällä sekä maasta ulos luovat elinvoimaa koko alueelle, kunhan elinkeinon mahdollisuuksista pidetään huolta. MTK-Satakunta jakaa maakuntaohjelmaluonnoksen tahtotilan ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi ja pitämiseksi alueella. Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa suuntautumaan eri puolille maakuntaa, kotouttamistoimilla tulee tukea tekijöiden asettumista myös maaseudulle.

Maakunnan läpäisevän elinvoimaisen tuotannon ja asutuksen turvaamiseksi on perusinfran oltava kunnossa. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen edellyttävät niin ajoneuvojen kuin tiedonkin kulkuväylien iskussa oloa. Tällä hetkellä kolme- ja nelinumeroisilla teillä on isoja kunnossapitohaasteita, kuitenkin niitä pitkin kulkee valtaosa puusta ja ruoasta panostuotteineen turvaten koko maakunnan elinvoimaisuuden ja suomalaisen ruoka- sekä energiahuollon. Tiedonkulun merkitys korostuu jatkossa entistä enemmän elinkeinotoiminnassa ja myös maaseudulla asumisessa, haja-asutusalueilla ei voida jäädä kehityksestä jälkeen. Etätyönkään mahdollisuudet eivät voi 2020-luvun lopulla olla enää kiinni siitä, sattuuko verkko toimimaan pätkimättä. Tulevaisuudessa maatalouden alkutuotteiden osana siirtyy entistä enemmän tietoa ja kasvava data tarvitsee liikkuakseen tehokasta väylää, valokuituverkon tulee kattaa koko maakunta. MTK-Satakunnan mielestä tahtotila niin tiestön kunnossapitoon kuin valokuituverkon saatavuuteen eri puolilla maakuntaa tulee ilmaista maakuntaohjelmassa luonnosversiota selkeämmin.

Ohjelmaluonnoksessa korostuvat vihreä siirtymä ja energia- sekä datakeskusinvestoinnit. Parhaimmillaan nämä lisäävät maakunnan elinvoimaa kohentaen toimeentulomahdollisuuksia myös maaseudulla, mutta pahimmillaan yksittäisten toimijoiden liiketoiminta aiheuttaa suurta haittaa maaseudun elinkeinoille ja niiden tuottavuudelle. Maakuntaohjelmassa on tuotava selkeästi esille tahtotila huomioida maaseudun elinkeinot sähkölinja- ja energiahankkeissa, maa- ja metsätalouden harjoittamista ei tule vaikeuttaa pikavoittojen toivossa. MTK-Satakunta muistuttaa maakunnasta tulevan elintarvike- ja metsäteollisuuden yhteenlasketun viennin arvon olleen jo vuonna 2022 yli 2 mrd. euroa, tämä summa ei valu ulkomaisille datakeskusten omistajille vaan jää alueelle. Muilta osin

MTK-Satakunta pitää ohjelmaluonnosta tulevaisuuteen katsovana ja mahdollisuuksia korostavana.

Porissa 26.10.2025

MTK-Satakunta ry:n puolesta

Otso Heikola                           Terhi Löfstedt
puheenjohtaja                          toiminnanjohtaja

Juha Koivistoinen
kenttäpäällikkö, MTK:n metsänomistajat-linja