Takaisin Palkokasvit viljelykierrossa

Artikkeli – Jäsenyys

Palkokasvit viljelykierrossa

13.09.2024

Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Palkokasvien biologisella typensidonnalla on mahdollista korvata väkilannoitetypen käyttöä maataloudessa. Samalla kasvihuonekaasupäästöt ja tuontivalkuaisen tarve vähenevät.

 

Palkokasvit sitovat typpeä juurinystyröiden Rhizobium-bakteerien avulla ilmakehästä maaperään. Erinomaisen typensidontakyvyn ansiosta, palkokasvien lisääminen viljelykiertoihin vähentää tarvetta typpilannoitteen käytölle. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

 

Palkokasvit eivät siis välttämättä tarvitse typpilannoitusta ollenkaan, ainakaan lannoitetyppi ei niiden kasvua mainittavasti paranna. Ylimääräinen typpilannoitus vähentää myös biologista typensidontaa ilmakehästä, sillä jos typpeä on lannoitteena maaperässä, ottavat palkokasvit mieluummin sen maaperästä kuin ilmasta. Palkokasvien typensidonnan määrä on karkeasti arvioituna noin 50 kg N/1 tonni palkokasvin maanpäällistä kuiva-ainetta. Voimakaskasvuisimmat palkokasvit tuotavat yli 4 t/ha maanpäällistä biomassaa kasvukaudessa, jolloin kokonaistypensidonta voi ylittää 200 kg/ha.

 

Palkokasvit korvaavat myös ulkomaista tuontivalkuaisrehua, sillä ne muodostavat valkuaista ilmasta ottamastaan typestä. Valkuaispitoisuus niillä on tyypillisesti kaksinkertainen korsiviljoihin verrattuna. Palkokasvien viljely parantaa valkuaisomavaraisuutta, jolloin riippuvuus tuontivalkuaiseen pienenee.


Esimerkkejä viherlannoituskasvien typpitehosta (MTT raportti, Känkänen ym., 2012, s. 27)

 

Lue lisää palkokasveista ja niiden viljelystä alla olevista linkeistä!

Luonnonvarakeskus, palkokasvien viljelyn vaikutus maan kasvukuntoon

Ilmastoviisas, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Maatilan Pellervo, Palkokasvi toimii hyvin viljan esikasvina.

ProAgria, palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa

MTT raportti, biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä