Muutosvoimaa muutoksen keskellä – MTK-Satakunnan Muutosvoimaa tulevaan -hankkeen päätöstilaisuuden järjesti yhteisvoimin vuoden lopussa päättyvä MTK-Satakunnan Muutosvoimaa Tulevaan -hanke, sekä syksyllä alkanut Onnistunut omistajanvaihdos -hanke.

MTK-Satakunnan molempien hankkeiden hankepäällikkö Laura Gehlen avasi tilaisuuden ja toivotti kuulijat tervetulleeksi. Hän tiivisti päättyvän Muutosvoimaa Tulevaan -hankkeen toimintaa menneiltä vuosilta nykyhetkeen. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea ja kehittää maatalousyrittäjien kykyä sopeutua muutoksiin ja edistää heidän ennakointikykyään, sekä tukea ja valmentaa maatalousyrittäjiä ja heidän sidosryhmiään muuttuvassa toimintaympäristössä. Paljon mahtavaa tekemistä on hankkeen elinkaarelle mahtunut, ihan viime metreille saakka. Hanke on saanut rahoituksensa Satakunnan ELY-keskukselta EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Lauran alkusanojen jälkeen oli ensimmäisen puhujavieraan aika astua lavalle.

Mieli on kuin pelto – se kasvattaa sen, mitä sinne kylvää

Mentalisti Tommi Viikinkoski hurmasi mukaansatempaavalla ja tunteikkaalla puheellaan. Hänen esityksensä keskiössä oli ajattelun voiman vapauttaminen ja näkökulman muuttaminen, jotta voisimme elää merkityksellistä ja täyttä elämää.

Tommin puheen otsikko, "Mieli on kuin pelto – se kasvattaa, mitä sinne kylvää", kiteytti hänen sanomansa. Hän avasi kuulijoille, miten otsikon ajatus näkyy käytännössä ihmisten toiminnassa, ajattelussa ja reagoinnissa erilaisiin tilanteisiin. Puheessa korostui haasteiden kohtaaminen ja niiden kautta kasvaminen. Hän jakoi koskettavan tarinan omasta "pohjakosketuksestaan" – hetkestä, joka vei hänet vaikeuksien keskeltä kohti suurimpien unelmiensa toteuttamista. Tämä henkilökohtainen kokemus antoi hänen sanomalleen enemmän syvyyttä ja todellista voimaa.

Tommi muistutti, että mieli on usein taipuvainen kielteiseen ajatteluun ja suojamekanismien rakentamiseen. Opimme luomaan skenaarioita, jotka eivät välttämättä perustu todellisuuteen, ja annamme liiankin usein negatiivisuuden hallita ajatteluamme. Jotkin asiat eivät ole vallassamme, emmekä voi niihin vaikuttaa, ja kuitenkin niitä vain murehdimme. Hän kehottikin kuulijoita kääntämään katseet nykyhetkeen – siihen ainoaan hetkeen, joka meillä todella on ja panostamaan niihin asioihin, joihin voimme todellisuudessa itse vaikuttaa. Tommi rohkaisi unelmoimaan ja asettamaan tavoitteita, joita kohti voi kulkea itselle sopivan mittaisin askelin.

Somessa viljelyn salat

MTK-Satakunnan Muutosvoimaa tulevaan -hankkeen päätöstilaisuudessa puhui myös somevaikuttaja ja maatalousyrittäjä Anne-Mari Tarkkio, eli tutummin Amski. Hänen puheenvuoronsa syventyi tarkemmin sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan. Puheenvuoro avasi hänen omaa matkaansa somevaikuttajaksi, ja antoi käytännön vinkkejä muun muassa siitä, miksi ja miten somea kannattaa tehdä.

Jos et ole somessa, et ole olemassa.

Amski kertoi, ettei aluksi tiennyt haluavansa työskennellä somen parissa. Sattumien kautta hän kuitenkin huomasi, että sisällöntuotanto on juuri se hänen oma juttunsa. Nyt Amski on toiminut someammattilaisena jo kolme vuotta. Hän korosti, että somen merkitys on tänä päivänä valtava, varsinkin yritysten osalta: "Jos et ole somessa, et ole olemassa." Amski kannustikin kuulijoita aloittamaan sisällön luomisen someen. Vaikka sisällön tuottaminen aluksi tuntuisikin kankealta, vannotti hän harjoittelun ja tekemisen myötä siitä tulevan sujuvampaa.

Amski korosti erityisesti maatalousyrittäjien ja maatalouden parissa toimijoiden läsnäolon tärkeyttä somessa. Moni ihminen luo mielipiteensä maataloudesta ja ruoantuotannosta vailla syvempää tietämystä asiasta. Somessa onkin hyvä oikaista väärää tietoa ja jakaa oikeaa tietoa suomalaisesta maataloudesta ja sen merkityksestä.  Somettamisen myötä ihmiset pääsevät tutustumaan maatalouteen paremmin. Kun annetaan oikeaa informaatiota, miten esimerkiksi ruoka tuotetaan, on ihmisten myös helpompi luoda aiheesta mielipide, joka perustuu oikeasti faktatietoon.

Amski sanoi, että maataloudessa ei tarvitse keksiä sisältöä tyhjästä – päivittäinen arki tarjoaa jo itsessään runsaasti materiaalia. Hän korosti, että somessa aitous on avainasemassa. Sisällön ei tarvitse olla liian siloteltua, sillä arjen rehellisyys ja aitous puhuttelevat yleisöä monesti enemmän. Tärkeintä on tehdä sisällöstä aidosti kiinnostavaa ja merkityksellistä.

Amski nosti esiin algoritmien vaikutuksesta siihen, kuinka paljon sisältö saa somessa näkyvyyttä. Hän kehotti olemaan lannistumatta, vaikka somepostaus ei saavuttaisikaan aina isoa tykkäyksien määrää. " Mieti jos kaupassa sinulle tulisi 15 ihmistä sanomaan, että se oli tosi hauska video, ja olet tosi hyvä tyyppi. 15 ihmistä olisi siinä tapauksessa aika paljon, eikö.” -tokaisi Amski, ja sai kuulijat pohtimaan asiaa eri näkökulmasta. Tykkäyksien lisäksi tuo Some mukanaan, niin positiivista kuin negatiivistakin kommentointia. ”Kommentti kertoo aina kommentoijasta”, muistuttaa Amski. Jos saa ikäviä viestejä ja kommentteja, tuntuvat ne monesti pahalta. Ikävien tunteiden kanssa ei kannata kuitenkaan jäädä yksin, sillä monesti pahan olon käsittelyssä auttaa puhuminen ja asian jakaminen muiden kanssa.

Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.

Amski kehotti kuulijoita pohtimaan tarkasti, millaista sisältöä jakaa somessa. Somessakin pätee vanha sanonta: "Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan." Hän kannustikin vaalimaan positiivisuutta julkaisuissa. Positiivisella somen välityksellä ihmiset voivat oppia ymmärtämään paremmin maatalouden toimintaa. Amskin inspiroiva puhe ja käytännönläheiset vinkit rohkaisevat tarttumaan somen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Rauhaa, rakkautta vai rahaa

Muutosvoimaa tulevaan -hankkeen päätöstilaisuudessa puhujavieraana ollut Päivi Rekola projektityöntekijä ja työkykyneuvoja, Välitä viljelijästä MELA jakoi puheessaan sydäntä koskettavan tarinan oman sukunsa historiasta, joka ulottuu sadan vuoden taakse. Rekolan suvun tarina on esimerkki sitkeydestä ja rakkaudesta kotitilaa kohtaan, ja se herätti ajatuksia myös nykypäivän maatilojen omistajanvaihdoksista.

Päivi kertoi, kuinka hänen sukunsa alkuperäinen tila sijaitsi Karjalassa. Sotien myötä tämä rakas maatila menetettiin. Kun sota alkoi Suomessa, suvun tila jäi Karjalaan, ja oli pakko hankkia uusi tila muualta päin Suomea. Uusi tila ei kuitenkaan koskaan tuntunut kodilta samalla tavalla kuin menetetty sukutila. Sodan jatkuessa menetetyt alueet vallattiin Karjalasta takaisin, ja se loi valonpilkahduksen tulevasta; Karjalaan päästiinkin palaamaan. Tunteet juuria kohtaan olivat niin vahvat, että paluu sinne tuntui ainoalta oikealta ratkaisulta. Ilo jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä kun rauha vihdoin solmittiin, menetti Suomi Karjalan maat, tällä kertaa lopullisesti. Päivin perhe koki suurta murhetta, mutta ei katkeruutta. Tärkeintä oli, että rauha lopulta saavutettiin ja läheiset selvisivät hengissä.

Tämä kokemus on muokannut Päivin arvomaailmaa ja hänen tapaansa suhtautua nykyhetkeen. Hän kertoi elävänsä kiitollisena jokaisesta päivästä ja nauttivansa elämän pienistäkin iloista.

Päivin puheessa nousi esiin myös tärkeä teema nykypäivän maatilojen omistajanvaihdoksista. Hän pohti, kuinka vahvasti arvot ja tunteet voivat vaikuttaa tilan myyntipäätöksiin. Onko oikea ratkaisu myydä tila ulkopuoliselle, jos jatkajaa omasta perhepiiristä ei löydy? Vai myydäänkö tila osina? Päivi nosti esiin, että usein tunteet ja inhimilliset tekijät painavat vaakakupissa jopa enemmän kuin taloudelliset syyt.

Hän korosti, että omistajanvaihdoksissa on tärkeää tiedostaa tunteiden merkitys. Sukutilalla on monelle vahva symbolinen merkitys, erityisesti silloin, kun tila on kulkenut suvussa jo useamman sukupolven ajan. Päivi kannusti rohkeuteen ja pitkäjänteisyyteen, jotta tilan jatkuvuus voidaan turvata – oli kyseessä sitten perhepiirin sisäinen jatkaja tai ulkopuolinen ostaja.

Lopuksi Päivi vielä muistutti, että omistajanvaihdokset ovat paitsi taloudellisia päätöksiä myös sydämen päätöksiä. Kun päätöksissä yhdistyy sekä taloudellinen järki että rakkaus tilan perinteitä kohtaan, on mahdollista rakentaa tulevaisuutta, joka kunnioittaa menneisyyttä ja luo samalla uusia mahdollisuuksia tuleville sukupolville.

Maatalousyrittäjä muutoksessa

Muutosvoimaa tulevaan -hankkeen päätöstilaisuudessa MTK-Satakunnan hankeasiantuntija Virve Hindström puhui tavoitteiden merkityksestä sekä siitä, kuinka muutosta voi hyödyntää tilan ja oman elämänsä kehittämisessä.

Virve korosti, että tavoitteet eivät saa olla pelkästään taloudellisia – myös inhimillisten päämäärien merkitys on suuri. Sukupolvenvaihdoksessa on tärkeää kysyä jatkajalta, millaisen tilan tämä itse haluaa, sekä millaisia tavoitteita hänellä on. Pelko epäonnistumisesta ei saa estää eteenpäin menemistä, sillä vaihtoehtoja ja ratkaisuja on aina olemassa. Hän kannusti omaksumaan uusia toimintatapoja ja suhtautumaan muutokseen avoimin mielin.

Keskity siihen, mihin voit vaikuttaa.

Maataloudessa on paljon asioita, joihin viljelijä ei voi itse vaikuttaa. Virve painotti, että energia kannattaa suunnata niihin asioihin, joihin todellisuudessa voi itse vaikuttaa, eikä käyttää voimavaroja turhaan taisteluun väistämätöntä vastaan. Hän painotti, ettei muutosta kannata vastustaa, vaan sen sijaan tulisi miettiä: "Miten minä voin tulla oman maatilani hyödyksi ja toiminnan eduksi?" Tämä ajattelutapa auttaa näkemään muutoksen mahdollisuutena, eikä pelkästään haasteena.

Kun siirtää huomion mahdollisuuksiin ja etsii konkreettisia ratkaisuja, syntyy myös tilaa muutokselle. Sukupolvenvaihdoksissa Virve nosti esille keskustelun tärkeyden. Hän rohkaisi puhumaan avoimesti, vaikka keskustelun aloitus saattaakin tuntua joskus vaikealta. Sukupolvenvaihdoksessa keskustelun merkitys on tärkeässä asemassa. Virve kannusti rohkeasti puhumaan vaikeistakin aiheista, sillä yhteisillä keskusteluilla voidaan löytää yhteisiä säveliä ja erilaisia ratkaisuja asioihin.

Virve haastoi kuulijat pohtimaan tulevaisuuttaan syvällisemmin. Pohdinnassa on tärkeää ottaa huomioon sekä hyvät, että haasteelliset asiat, sillä se auttaa selkeyttämään omia tavoitteita ja tekemään selkeämpiä päätöksiä vaikeissakin tilanteissa. Selkeät tavoitteet auttavat suuntaamaan energiaa oikeaan suuntaan ja tuovat konkreettisia askeleita kohti toivottua tulevaisuutta. Verkostoituminen on tässä prosessissa erittäin tärkeää, sillä muiden kokemusten ja tiedon hyödyntäminen voi olla avain onnistumiseen.

Virve vinkkasi puheensa lopuksi myös uudesta, juuri painosta tulleesta Muutosvoimaa Tulevaan -hankkeen teemoilla tehdystä Muutoskirjasta, joka on tarkoitettu maatalousyrittäjille oman toiminnan jäsentämiseen, kehittämiseen ja muutosten hallintaan. Se tarjoaa vinkkejä ja näkökulmia erilaisiin muutosprosesseihin.

Hindströmin puhe toi esiin sen, että muutos ei aina ole haaste, vaan se voi olla myös mahdollisuus. Tavoitteiden kirkastaminen, avoin keskustelu ja verkostoituminen auttavat luomaan edellytyksiä niin maatilan kuin oman elämän kehittämiselle.

Onnistunut omistajanvaihdos

Tilaisuuden viimeisessä virallisessa puheenvuorossa MTK-Satakunnan Onnistunut omistajanvaihdos -hankkeen hankepäällikkö Laura Gehlen, esitteli syksyllä 2024 käynnistyneen hankkeen tavoitteita ja tulevaa toimintaa. Tämä Mhy Karhun kanssa yhteistyössä toteutettava hanke saa rahoituksensa Satakunnan ja Pirkanmaan Ely-keskukselta, EU:n maaseuturahastosta. Myös kunnat ja kaupungit ovat tiedostaneet sukupolvenvaihdoksien tärkeyden ja merkityksen kuntien kehitykselle. Kymmenen prosenttia kyseisen hankkeen rahoituksesta tuleekin MTK-Satakunnan alueen kunnilta ja kaupungeilta.

Hankkeen tavoitteena on kannustaa etenkin nuoria kannattaviin omistajanvaihdoksiin, ja tilallisia miettimään omistajanvaihdosasioita jo hyvissä ajoin. Gehlen korosti, että omistajanvaihdosprosessi on paljon muutakin kuin perinteinen perheen sisällä tapahtuva sukupolvenvaihdos. Hanke tuo esiin myös muita vaihtoehtoja omistajanvaihdoksiin, jotta maatilojen jatkuvuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Omistajanvaihdos ei ole vain juridinen ja taloudellinen prosessi, vaan siihen liittyy myös paljon tunteita ja henkisiä haasteita. Hankkeen keskeinen teema onkin luopujan ja jatkajan välisen keskusteluyhteyden ja -kulttuurin parantaminen, sekä vaihdoksiin liittyvien henkisten prosessien huomioon ottaminen. Tavoitteena on tukea osapuolia yhteisten ratkaisujen löytämisessä ja tarjota työkaluja prosessin sujuvuuden varmistamiseksi.

Omistajanvaihdoksia, nimenomaan niitä kannattavia pitää tapahtua, että meillä olisi ruoantuotantoa Suomessa myös jatkossa.

Onnistunut omistajanvaihdos -hanke panostaa tiedonvälitykseen ja sosiaalisten verkostojen rakentamiseen. Hankkeen aikana pyritään järjestämään erilaisia tiedonvälitystilaisuuksia maatilasta luopuville, jatkajille ja eri sidosryhmille, joissa otetaan käytännön asioiden lisäksi huomioon myös henkinen puoli. Suosittuja tunnin mittaisia Aamukahvi-webinaareja on tulossa omistajanvaihdos teemalla ensivuoden puolella. Niissä tullaan käsittelemään muun muassa yhtiömuotoja, sopimusasioita ja muita omistajanvaihdoksiin liittyviä aiheita. Lisäksi MTK-Satakunnan alueella järjestetään nuorille maatalousyrittäjille verkostoitumistilaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille.

Keväällä 2025 julkaistaan myös kysely, joka kohdistuu luopujille ja viimeisen viiden vuoden aikana omistajanvaihdoksen tehneille. Kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten omistajanvaihdosprosessi on koettu, missä olisi kaivattu lisää tukea, ja mitä tietoa aiheesta kaivataan jatkossa.

Onnistunut omistajanvaihdos -hanke vaikuttaa jatkossa vahvasti myös somessa. Somekanavia hanke alkaa hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, jotta näkyvyys tärkeälle aiheelle saadaan kattavaksi.

Omistajanvaihdokset ovat ratkaisevan tärkeitä maatilojen tulevaisuudelle ja koko maaseudun elinvoimalle. Hankkeen toimenpiteillä halutaan tarjota maatalousyrittäjille konkreettista apua ja työkaluja muutosten keskellä. ”Omistajanvaihdoksia, nimenomaan niitä kannattavia pitää tapahtua, että meillä olisi ruoantuotantoa Suomessa myös jatkossa”, Laura Gehlen summaa puheenvuoronsa lopussa.