Metsänomistajan verotus

Metsätalous on monelle tärkeä osa omaisuutta, toimeentuloa ja pitkäjänteistä sijoittamista. Verotus vaikuttaa sekä puukauppojen tuottoon että metsänhoidon kannattavuuteen. Siksi metsänomistajan on hyvä tuntea metsäverotuksen perusperiaatteet ja yleisimmät tilanteet, joissa verotus tulee vastaan.

Tämä artikkeli kokoaa keskeiset asiat metsäverotuksesta riippumatta verovuodesta.

Miten metsätalouden tuloja verotetaan?

Metsätalouden tulot ovat pääomatuloa, ja ne ilmoitetaan vuosittain veroilmoituksella. Tuloa syntyy monenlaisista lähteistä:

Puunmyyntitulot

• Pystykaupat

• Hankintakaupat

• Polttopuu- ja joulupuukaupat

• Puunmyyntibonukset

Puunmyyntituloihin kohdistuu ennakonpidätys, jonka määrä riippuu myyntitavasta.

Tuet ja korvaukset

Tuloa ovat myös erilaiset metsätalouden tuet ja korvaukset, kuten:

• metsänhoito- ja ympäristötuet

• hirvi- ja myrskyvahinkokorvaukset

• vakuutuskorvaukset

Muut pääomatulot metsätaloudessa

• omasta metsästä otettu puutavara, kun se käytetään maatalouden tai yritystoiminnan tarpeisiin

• tienkäyttö- ja varastointikorvaukset

• allekirjoituspalkkiot käyttöoikeussopimuksista

• metsämaan vuokratulot (ilmoitetaan henkilökohtaisena pääomatulona)

Erikoistapauksissa, kuten pysyvien käyttöoikeuksien luovuttamisessa esim. sähkölinjoille, tulot voivat verottua luovutusvoittoina.

Oman puutavaran käyttö – milloin se verotetaan?

Puutavaran käyttö omasta metsästä on verotuksen näkökulmasta keskeinen asia.

Yksityistalous

• Puutavara, joka käytetään oman kodin rakentamiseen tai peruskorjaukseen → veronalaista pääomatuloa

• Puutavara, joka käytetään lämmitykseen tai muuhun tavanomaiseen kotikäyttöön → ei veronalaista tuloa

Maatalous ja yritystoiminta

• Puutavara siirtyy metsätaloudesta tuloksi, ja vastaava määrä kirjataan maatalouden tai elinkeinon menoksi

• Joissakin tapauksissa sovelletaan ns. hiljaista kuittausta, jolloin tuloksi kirjattavaa määrää ei lasketa täysimääräisesti

Hankintatyö – verovapaata omaa työtä puunkorjuussa

Metsänomistajan itse tekemä hankintatyö on verovapaata tiettyyn puumäärään asti.
Hankintatyön arvo voidaan laskea:

• alueen työehtosopimusten palkkojen mukaan tai

• Verohallinnon ohjetaksoilla

Tämä verovapaus kannustaa metsänomistajia osallistumaan itse puunkorjuuseen.

Metsätalouden vähennykset – mitä kuluja voi vähentää?

Metsätalouden pääomatuloista voi vähentää kaikki tulonhankkimiseen liittyvät menot. Tyypillisiä menoja ovat:

Metsänhoitokulut

• taimikonhoito, metsänuudistaminen

• lannoitus, taimihankinnat

• kulotus ja maanmuokkaus

Korjuu- ja hoitokulut

• puunkorjuu- ja metsätyökonekulut

• MHY:n ja asiantuntijapalvelujen maksut

Kalusto ja pienhankinnat

• moottorisahat, raivaussahat ja muu pienkalusto

• metsätalouden koneet ja laitteet

Matkakulut

• ajokilometrikorvaukset metsätöihin

• päivärahat koulutus- ja muille työmatkoille

Muut menot

• vakuutusmaksut

• toimistokulut

• tien ja ojituksen kunnossapito

Kaikki kulut tulee voida perustella, ja ne kirjataan metsätalouden muistiinpanoihin.

Poistot metsätaloudessa

Pitkäikäiset investoinnit vähennetään poistojen kautta:

• Koneet ja kalusto

• Metsätiet

• Ojitukset

• Rakennukset

Poistojen enimmäisprosentit määritellään verolainsäädännössä.

Koneiden ja laitteiden käyttöä tulee seurata, jotta poistot vastaavat todellista metsätalouden käyttöä.

Metsävähennys – merkittävä veroetu metsää ostaneille

Metsävähennys on yksi metsänomistajan keskeisistä verotyökaluista.

Sen periaate:

• Kun metsänomistaja on ostanut metsää, hänelle muodostuu vähennyspohja, joka on osa hankintahinnasta.

• Tätä pohjaa voi käyttää vuosittain pääomatuloista tehtävään vähennykseen, kun metsää hakataan ja myydään.

Keskeistä:

• Metsävähennystä täytyy vaatia veroilmoituksessa

• Vähennys voi pienentää puukauppojen verotusta merkittävästi

• Vähennyspohja kuluu sitä mukaa, kun vähennystä käytetään

Menovaraukset – joustoa verotukseen

Menovaraus mahdollistaa tulojen siirtämisen tulevien vuosien metsätalouden menoihin.

Se on hyödyllinen erityisesti:

• vuosina, jolloin puunmyyntituloja kertyy paljon

• tilanteissa, joissa tulevia kustannuksia on odotettavissa

• kuolinpesille ja verotusyhtymille, joilla ei ole ansiotuloja alijäämän kattamiseen

Menovaraus tuloutetaan viimeistään muutaman vuoden kuluessa.

Lainojen korot

Metsätalouteen liittyvien lainojen korot ovat tulonhankkimisvelan korkoja, jotka ilmoitetaan erillisenä vähennyksenä, eivät metsätalouden menona.
Tämä koskee myös yhteismetsäosuuden hankintaan otettuja lainoja.

Tulojen ja menojen ajoitus – verosuunnittelua käytännössä

Metsänomistaja voi vaikuttaa verotukseen ajoittamalla:

Menot

• metsänhoito ja uudistamistyöt puukauppavuosille

• suuret investoinnit esimerkiksi ennen odotettua puukauppaa

Tulot

• puukauppojen ennakkomaksujen ajankohdat

• väli- ja loppumaksujen ajoitus

• menovarausten ja metsävähennyksen käyttö

Hyvin suunniteltu verotus tasaa tulojen vaihtelua, helpottaa kassanhallintaa ja voi pienentää maksettavaa veroa.

Yhteenveto

Metsäverotus perustuu selkeisiin periaatteisiin: tuloista maksetaan veroa ja menot vähennetään. Samalla metsänomistajalla on käytössään useita keinoja – kuten metsävähennys ja menovaraus – keventää verotusta ja suunnitella taloutta pitkäjänteisesti.

Hyvä taloudellinen suunnittelu yhdessä ajantasaisen vero-osaamisen kanssa parantaa metsätalouden kannattavuutta ja tukee metsäomaisuuden arvon kasvua.

Hyödyllisiä linkkejä:
Metsänomistajan verotus – Verohallinto 

Metsävähennys – Verohallinto 

Metsätalouden veroilmoitus 2C 

Metsänomistajan arvonlisäverotus

Metsästä saadut muut tulot

Poistoina vähennettävät metsätalouden menot