Takaisin Lausunto Vedyn siirtoverkko, Lounais-Suomi, YVA arviointiohjelmasta

Lausunto

Lausunto Vedyn siirtoverkko, Lounais-Suomi, YVA arviointiohjelmasta

31.03.2026

                                                                                                   

Lupa ja valvontavirasto,                                                                31.3.2026
PL 20
13035 LVV

kirjaamo@lvv.fi

 

LAUSUNTO Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko, Lounais-Suomi, YVA arviointiohjelmasta (LVV-U/45954/2026)

 

Lupa- ja valvontavirastolla on käsiteltävänä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten Lounais-Suomen alueen Suomen kansallinen vedyn siirtoverkkohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Kiitämme mahdollisuudesta lausua arviointiohjelmasta. MTK-Satakunta ja MTK-metsänomistajat lausuvat asiasta seuraavaa:

Nähtävillä olo ja tiedottaminen

YVA-aineisto on ollut mielestämme riittävän ajan nähtävillä. Aineisto on ollut saatavilla internetissä, ja hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuuksia, joihin on voinut osallistua sekä paikan päällä että osin etäyhteydellä. Palautetta on voinut antaa kirjallisesti yhteysviranomaiselle.

Olemme kiinnittäneet huomiota viestinnän ristiriitaisuuksiin ja tuoneet ne esiin myös YVA-seurantaryhmän kokouksessa. Gasgridin verkkosivuilla Merikarvian on ilmoitettu kuuluvan Länsi-Suomen YVA-menettelyyn, vaikka YVA-ohjelman perusteella alue kuuluu kokonaisuudessaan Lounais-Suomen YVA:aan. Tämä ristiriita tulee korjata viipymättä, sillä selkeä ja johdonmukainen viestintä on keskeinen osa luottamuksen rakentamista.

Yleisötilaisuuksien osalta korostamme maanomistajien kunnioittavan kohtaamisen merkitystä. Hanke koskettaa laajaa maanomistajajoukkoa ja keskustelutilaisuuksissa esitettyihin kysymyksiin tulee vastata asiallisesti ja arvostavasti. Esimerkiksi salaojiin, maaperän rakenteeseen ja pitkäaikaiseen kasvukuntoon liittyvät kysymykset ovat nimenomaan ympäristövaikutuksia, joilla on laajempaa merkitystä myös ilmaston ja luonnonvarojen käytön näkökulmasta, vaikka korvauskysymyksiin ei oteta kantaa.

Esittelijöiden tulee pystyä kytkemään yksittäiset kysymykset osaksi laajempaa vaikutusten arviointia ja selittää, miten kyseisiä teemoja käsitellään YVA-prosessin aikana. Maanomistajien kokemusten vähättely esimerkiksi elein tai ilmein on omiaan heikentämään vuorovaikutuksen laatua tilanteessa, jossa kyse voi olla vuosikymmenten elämäntyöntyön menettämisen kokemuksesta ja heidän omaisuudensuojansa ja omaisuuden arvon menettämisestä.

Yleisarvio YVA-ohjelmasta

YVA-ohjelma muodostaa rakenteellisesti pääosin YVA-lainsäädännön mukaisen kokonaisuuden. Ohjelmassa on tunnistettu keskeiset vaikutusluokat ja kuvattu hankkeen yleispiirteet sekä arvioitavat vaikutukset ja menetelmät. Myös maa- ja metsätalouden merkitys vaikutusalueella on tunnistettu keskeiseksi, mikä on perusteltua, sillä vaikutusalue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä.

Tästä huolimatta ohjelman sisältö jää erityisesti maa- ja metsätalousvaikutusten osalta liian yleispiirteiseksi eikä täytä kaikilta osin YVA-lain edellyttämää riittävän yksityiskohtaista arviointitasoa.

Turvallisuus

YVA-ohjelmassa on kuvattu vetyputken turvallisuutta. Tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä kuten ohjelmassa tuodaan esiin, suunnittelu, rakentaminen ja käyttöturvallisuus perustuvat maakaasulainsäädäntöön. Vetyputki tulee jatkossa vaikuttamaan sähkölinjojen sijoittamismahdollisuuksiin ja moniin muihin tekijöihin. Vaikka suojaetäisyys putkesta on tällä hetkellä noin 30 metriä kaikissa rakennuksissa, ei se vastaa alueella koettua turvallista etäisyyttä.

Koettu turvallinen etäisyys on moninkertainen esitetystä. Onkin huomioitava putken mahdollisista turvallisuustekijöistä johtuvat päätökset esimerkiksi asunnon rakentamispaikan suhteen ja putken lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen arvon suhteen. Asukasturvallisuudesta tulee kantaa vastuu ja kertoa avoimesti turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Maa- ja metsätalousvaikutusten arviointi

YVA-ohjelmassa esitetään, että arvioinnin lähtötietoina käytetään avoimia aineistoja sekä YVA-prosessin aikana saatuja lausuntoja, mielipiteitä ja kyselytuloksia. On myönteistä, että ohjelmassa tunnistetaan avoimen aineiston riittämättömyys, mutta esitetty menettelytapa sisältää merkittäviä puutteita.

Ohjelmassa ei kuvata, millä menetelmillä lausunnoista ja mielipiteistä tunnistetaan ja hyödynnetään arvioinnin kannalta olennaiset tiedot. Tämä on merkittävä puute, sillä kyseinen aineisto tulee olemaan keskeinen osa vaikutusten arviointia.

Vastuun siirtäminen arviointimenetelmien osalta lausunnonantajille ei ole YVA-menettelyn mukaista. Huomautamme, että arviointimenetelmät maa- ja metsätalousvaikutusten osalta jäävät epäselviksi. Ohjelmasta ei käy riittävän konkreettisesti ilmi, mitä selvitetään ja miten selvitetään. Tämä koskee erityisesti maaperän rakennetta, vesitaloutta ja viljelyolosuhteita sekä elinkeinovaikutuksia.

Vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja niiden arviointi

YVA-ohjelmassa todetaan, että peltoalueet säilyvät rakentamisen jälkeen viljelykäytössä. Tämä tarkastelu on kuitenkin liian karkea eikä kuvaa vaikutuksia maatalouden todellisiin toimintaedellytyksiin.

YVA-ohjelmassa todetaan yleisellä tasolla, että peltoalueilla putken peitesyvyys on vähintään 1,2 metriä. Ohjelmassa ei kuitenkaan arvioida, onko tämä riittävä myös pitkällä aikavälillä muuttuvassa maataloudessa, jossa käytettävät koneet ovat entistä painavampia ja jossa viljelymenetelmät, kuivatusratkaisut sekä maan rakenteeseen kohdistuvat vaatimukset muuttuvat. Nämä asiat koskettavat kaikkea maataloutta, mutta erityisen puutteellista tämä on alueemme erikoiskasvinviljelyn näkökulmasta, jossa maaperän rakenteella, vesitaloudella, tasaisuudella ja pellon kantavuudella on poikkeuksellisen suuri merkitys. YVA-menettelyssä tulee arvioida, aiheuttaako putken sijoitus pysyviä tai pitkäaikaisia rajoitteita pellon käyttöön tulevaisuuden osalta. Lisäksi ympäristövaikutukset syvämuokkauksen rajoitusten, kuivatusjärjestelmien korjaamisen vaikeutumisen, erikoiskasvien viljelyn tai muiden raskaiden maatalouskoneiden käytön osalta on huomioitava.

Ohjelmasta tulee käydä ilmi, millä selvityksillä ja millä menetelmillä varmistetaan, että putki sijoitetaan peltomaassa riittävän syvälle ja että pellon käyttö on mahdollista myös tulevaisuuden viljely- ja koneolosuhteissa. Suunnitteluvaiheessa on tuotava julki tonnirajat kantavuudelle, jotta voidaan varmistua, että tarkoitus ja toteutus vastaavat toisiaan.

YVA-ohjelmassa todetaan, että metsämaalla putken peitesyvyys on vähintään 1,0 metriä ja, että metsäalueille voidaan rakentaa merkityt ja vahvistetut siirtoputken ylityspaikat metsätyökoneita varten.

Putken ylittämisen rajoitukset metsämaalla vaikeuttavat metsätalouden harjoittamista ja metsätyökoneiden käyttöä aiheuttaen pitkäaikaista haittaa. Tämä tulee huomioida. Yhtenä vaihtoehtona tulee tarkastella ratkaisua, jossa putki asennetaan metsämaalla niin syvälle, että sen ylittäminen onnistuu metsätyökoneilla ilman rajoituksia.

Tilusrakenne

Ohjelmassa ei ole esitetty analyysiä putkilinjan vaikutuksista kiinteistöjen rakenteeseen. Kulkuyhteyksien heikkeneminen ja tilarakenteen pirstoutuminen erityisesti metsäkiinteistöillä ja viljelyn kustannusten kasvu ovat merkittäviä tilatason vaikutuksia, joita ei voida arvioida pelkän pinta-alatarkastelun perusteella.

Kiinteistökohtaisten tilanteiden arviointi on välttämätön, jotta vaikutukset voidaan arvioida realistisesti. YVA-menettelyssä tulee lisäksi huomioida rakentamisaikaiset haitat maa- ja metsätaloudelle, sillä pääsy osalle peltolohkoja ja metsäpalstoja estyy rakentamisvaiheessa.

Maaperä, vesitalous ja rakentamisen aikaiset vaikutukset

Hankealueella esiintyy laajasti hienojakoisia maita sekä happamia sulfaattimaita. Näillä alueilla maaperä on erityisen herkkä rakentamisen vaikutuksille. Maaperän tiivistyminen on yksi keskeisimmistä pitkäaikaisista haittavaikutuksista, mutta sitä ei käsitellä ohjelmassa riittävällä tarkkuudella eikä siihen liity konkreettista tutkimus- tai seurantasuunnitelmaa.

Maan sisällä kulkeva vetyputki hajottaa peltolohkojen rakennetta ja aiheuttaa huomattavaa lisäkustannusta jatkossakin esimerkiksi salaojien uudistamistilanteissa. On erittäin todennäköistä, että salaojitus on uusittava vähintään kertaalleen vetyputken oletetun käyttöajan aikana.

Maaperän rakenteen muutokset, vesitalouden häiriöt ja salaojien vaurioituminen voivat aiheuttaa pitkäkestoisia satotason alenemia, joiden vaikutus tulee arvioida YVA-prosessissa. Kuivatusjärjestelmien kartoittamiseen, vaikutusten arviointiin ja korjaamiseen ei esitetä ohjelmassa tällä hetkellä riittäviä menetelmiä vaan ohjelmaa on täydennettävä.

On melko tavallista kuulla, että linjahankkeiden jälkeen kasvusto on pitkän aikaa vajavainen. Tiivistymisen lisäksi yksi aiheuttaja on maaperämme happamuus, tästä ääripäänä happamat sulfaattimaat. Onkin syytä huomioida kaivannon ja työalueen kalkitseminen, jotta kaivamisen aiheuttama maan happamoituminen saadaan tasattua, myös muualla, kuin happamien sulfaattimaiden alueella.

Happamien sulfaattimaiden merkitys on tunnistettu YVA-ohjelmassa. Kaivuutöiden osalta ohjelmassa mainitaan, että happamat sulfaattimaat kartoitetaan ennen rakennustöiden aloittamista ja rakentaminen suunnitellaan kohteen erityispiirteet huomioiden. Kuten GTK:n happamien sulfaattimaiden aineistosta käy ilmi, esiintyminen tutkimuspisteittäin on vaihtelevaa.

Maaperän happamoitumisen riski ja sen vaikutukset tulee arvioida. Kehotamme kiinnittämään YVA-selostuksessa huomiota riittävään, koko putkilinjan kattavaan, kaivuutyön aiheuttaman maan pH muutoksen hallinnan tarpeeseen ja sen vaikutuksiin.

Luontovaikutusten arviointi

Ohjelmassa todetaan, että arvioinnissa hyödynnetään kokemuksia vastaavista hankkeista. On kuitenkin todettava, että näin laajamittaista hanketta ei ole aiemmin toteutettu, joten vertailupohja on rajallinen.

Hankkeessa tarvitaan merkittävästi omaa, hankekohtaista selvitystyötä.

Erityisesti maaperän kasvukuntoon, tiivistymiseen, hiilensidontaan ja ilmastovaikutuksiin liittyvät tekijät edellyttävät pitkäaikaista seurantaa ennen hanketta, sen aikana ja sen jälkeen. Tällaisen tiedon tuottaminen on hanketoimijan vastuulla.

Kasvinterveysriskejä ei ole tunnistettu lainkaan, vaikka maansiirrot voivat levittää haitallisia organismeja, kuten kasvitauteja ja rikkakasveja. Tämä on merkittävä puute erityisesti alueilla, joilla harjoitetaan erikoiskasvinviljelyä tai luomuviljelyä. Torjunta-ainevalikoiman kaventuessa ennaltaehkäisevillä toimilla on vaikutusta kaikelle viljelylle.

YVA-ohjelmassa tulee kertoa, miten YVA-selostuksessa tullaan huomioimaan kasviterveyteen vaikuttavat tekijät, kuten myös rikkakasvi ja torjunta-ainekulkeutumat.

Minimivaatimukset huomioitavista kasvitaudeista, rikkakasveista ja muista haitallisista organismeista löytyy lausunnon liitteestä (liite1).

Elinkeinovaikutukset

Vaikka ohjelmassa tunnistetaan maa- ja metsätalouselinkeinojen riippuvuus maankäytöstä, taloudellisia vaikutuksia ei arvioida konkreettisella tasolla.

Menetelmät, joilla selosteessa selvitetään tuotannon menetykset, kustannusten kasvu ja vaikutukset tilojen kannattavuuteen ja maan arvoon jäävät tarkastelematta. Näillä on merkitystä ympäristövaikutuksiin, sillä ei ole toissijaista, millaista maankäyttöä putkityön jälkeen alueella on tosiasiallisesti mahdollista toteuttaa. Taloudellisten edellytysten heikkenemisellä on vaikutusta.

Tutkimusluvat ja maastotyöt

Maastotöiden osalta tulee varmistaa tiivis yhteistyö maanomistajien kanssa. Aiheutetut vahingot tulee kuvata ja ilmoittaa välittömästi maatalousyrittäjille ja metsänomistajille sekä korjata ja korvata vahingot viipymättä.

Tutkimuksista ja rakentamistöiden aloituksen ajankohdasta on tiedotettava ennakkoon maanomistajille.

Yhteisvaikutukset

Yhteisvaikutusten tarkastelu on puutteellista. Ohjelmassa ei riittävästi huomioida Gasgridin muita hankkeita, kuten vedyn jakeluverkoston kokonaisuutta tai suunniteltua metaanikaasun siirtoverkkoa. Tämä on omiaan heikentämään luottamusta hanketoimijaan.

Gasgridin tulee huomioida omien suunnitella olevien julkaistujen hankkeiden osalta yhteisvaikutukset, vaikka hankkeet eivät olisi vielä tässä kohtaa YVA-vaiheessa.

Säkylän biokaasulaitoshankkeen YVA-menettely on käynnissä ja se tulee sisällyttää yhteisvaikutusten arviointiin.

Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida, että Säkylän biokaasulaitoshankkeen siirtoputki risteää suunnitellun vedyn runkoverkon kanssa.

Yhteisvaikutusten osalta tulee huomioida kaikki maahan jo aiemmin sijoitettu infra. Sijoitussyvyydet ovat eri hankkeiden osalta varsin samaa luokkaa, kun nyt suunnitellun vetyputken ja risteymäkohtia tulee olemaan runsaasti.

YVA-menettelyssä tulee selvittää, miten vesi- ja viemäriputket, tietoliikennekaapelit ja maahan sijoitetut sähkölinjat sijoittuvat hankkeessa ja miten tullaan arvioimaan muun infran vaikutus vetyputken asennukseen, mahdollisiin häiriöihin sekä niihin liittyviin ympäristötekijöihin.

Yhteisvaikutukset kohdistuvat erityisesti maa- ja metsätalousalueisiin lisäten maankäytön pirstoutumista ja maanomistajille tulevia kustannuksia.

Kumulatiivisten vaikutusten arviointi on välttämätöntä.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

YVA-ohjelmassa esitetään yleiset osallistumismenettelyt, mutta maa- ja metsätalousyrittäjille ei ole kohdennettu erityisiä osallistumismenetelmiä. Tämä on puute, koska vaikutukset kohdistuvat suoraan ja pitkäaikaisesti juuri tähän ryhmään.

Esitämme, että maa- ja metsätalousyrittäjille tulee järjestää omat erilliset osallistumismenetelmät.

Tilakohtainen vuorovaikutus ja laadukas yhteydenpito maanomistajiin ovat keskeisiä vaikutusten tunnistamisessa ja haittojen ehkäisyssä.

YVA-ohjelmassa tulee huomioida elinkeino- ja sosiaalisten vaikutusten osalta yhteydenpitosuunnitelma maanomistajien kanssa.

Maanomistajien tulee olla tietoisia, milloin rakentamistyöt alkavat ja milloin päättyvät heidän kiinteistöllään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisaikaiseen kommunikointiin urakoitsijan ja maanomistajien välillä.

 

Johtopäätökset

YVA-ohjelma täyttää muodolliset perusvaatimukset, mutta maa- ja metsätalouteen kohdistuvien ympäristövaikutusten osalta ohjelma ei ole riittävän täsmällinen suhteessa YVA-asetuksen sisältövaatimuksiin.

Ohjelmasta ei riittävän konkreettisesti ilmene, mitä vaikutuksia arvioidaan, millä rajauksella, millä lähtötiedoilla, millä menetelmillä ja miten osallisten käytännön tietoa hyödynnetään. Kyse ei ole vain elinkeinovaikutuksista, vaan YVA-lain tarkoittamista ympäristövaikutuksista siltä osin kuin ne kohdistuvat muun muassa maaperään, vesitalouteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen, aineelliseen omaisuuteen sekä ihmisten elinoloihin ja näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.

 

Terhi Löfstedt, toiminnanjohtaja                            Juha Koivistoinen
Virve Hindström, asiantuntija                                 kenttäpäällikkö
MTK-Satakunta ry puolesta                                    MTK-metsänomistajat

 

 

Liite 1 Maansiirtoon liittyvien kasvinterveysriskien ja rikkakasvien huomioiminen

 

 

 

 

Liite 1

Maansiirtoon liittyvien kasvinterveysriskien ja rikkakasvien huomioiminen

Maansiirto ja maansiirtokoneet voivat levittää pellolta toiselle maa-aineksen mukana rikkakasvien siemeniä, kasvitautien aiheuttajia, ankeroisia sekä muita kasvintuotannolle haitallisia organismeja. Alla on koottu keskeisiä Suomessa esiintyviä tai mahdollisia riskejä, jotka tulisi huomioida erityisesti peltoalueilla tehtävissä maansiirtotöissä (esim. putki- ja kaapelilinjojen rakentaminen).

 

Erittäin merkittävä tai merkittävä riski, että maansiirto tai maansiirtokoneet levittävät:

Rikkakasvit

  • Rikkakananhirssi, Echinochloa crus-galli (yleistynyt viime vuosina Suomessa, vaikeasti torjuttava, maailmanlaajuisesti yksi pahimmista rikkakasveista)
  • Hukkakaura, torjunta perustuu lakiin

 

Kasvitaudit

  • Möhöjuuri Plasmodiophora brassicae
  • Fusarium-sienet (viljoilla punahome, tyvi- ja juuristotauteja esim. Perunassa kurttulaho, taimipolte ja lakastumistauteja vihanneksilla, nostaa DON arvoja)
  • Rhizoctonia solani (sienipatogeeni, sokerijuurikkaalle juuri- ja tyvimätä, perunalle perunaseitti)
  • Perunarutto (Phytophthora infestans), voi säilyä maassa perunajätteissä ja vapaaehtoisissa perunoissa
  • Perunan maltokaarivirus (PMTV), leviää maassa elävän vektorieliön (Spongospora) kautta
  • Fusarium-sipulimätä, valkomätä (erittäin vakava sipulitaudeista)

 

Ankeroiset

  • Peruna-ankeroiset (Globodera rostochiensis ja G. pallida)
  • Pratylenchus (juurilaikkuankeroiset)
  • Ditylenchus dipsaci (varsi- ja sipuliankeroiset)

 

Muut

  • Torjunta-aineet: maavaikutteisten aineiden käyttökielto seuraavilla kasveilla, ts. on tiedettävä, mitä aineita milläkin alueella on käytetty ennen kuin maa-ainesta voi siirtyä seuraaville pelloille. Erikoiskasveilla isoja vaikutuksia pienilläkin määrillä. Vaikuttaa myös luomutuotannossa.
  • Perunasyöpä (Synchytrium endobioticum) – erittäin vakava karanteenitauti, säilyy maassa pitkään.
  • Etanat (esim. espanjansiruetana), voivat levitä maa-aineksen mukana

 

Huomioitavia mahdollisia maansiirron tai maansiirtokoneiden välityksellä siirtyviä

  • Seppien toukat (syövät reikiä porkkanoihin, tunkeutuvat perunan sisään + mansikan ja salaatin taimia voi katkoa)
  • Napsiaisten toukat (wireworms)
  • Kaskaiden levittämät taudit, kuten phytoplasmatauti Stolbur, joka jo aiheuttaa isoa tuhoa Keski-Euroopassa (sitä levittävä kaskas elää Suomessa)

 

Muut leviämiriskit:

  • Jättipalsami ja jättiputket
  • Komealupiini

 

Huomioitavia, ei yksiselitteisesti maansiirron tai maansiirtokoneiden välityksellä siirtyviä

  • Coloradonkuoriainen
  • Porkkanakemppi leviää lentämällä, voi siirtyä maansiirtokoneiden mukana esim. kuusikoihin ja jatkaa sieltä leviämistä seuraavaan kasvustoon
  • Kirvat leviävät aikuisina lentämällä, potentiaalisesti maansiirtokoneen kautta, levittävät mm. Perunan Y-, M- ja S-viruksia, samoin kierrelehtitautia
  • Juurisukkulamadot (Meloidogyne spp.) kasvihuonetuotannossa olevat alueet