Lausunto

Tulosperusteisen tuen pilotointi

13.10.2025

6.10.2025

Lausunto Maa. ja metsätalousministeriölle

Yleistä

MTK-Satakunta kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto asetusluonnoksesta, joka koskee tulosperusteisen tuen pilotointia maatalouden vesiensuojelussa Saaristomeren valuma-alueella. On hyvä, että tulosperusteista rahoitusta pilotoidaan käytännössä ennen kuin päätetään mahdollisesta laajemmasta käyttöönotosta esimerkiksi osana EU:n yhteistä
maatalouspolitiikkaa (CAP).

Tulosperusteisen tuen pilotointi on tärkeä avaus, joka tukee hallitusohjelman tavoitteita Saaristomeren tilan parantamiseksi ja maatalouden ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kokeilu tarjoaa mahdollisuuden arvioida mallin toimivuutta viljelijän, hallinnon ja rahoittajan näkökulmasta sekä selvittää, onko tuesta saatava korvaus oikeasuuruinen
suhteessa toimenpiteiden kustannuksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Erityisen myönteistä on, että pilotoitavassa järjestelmässä vesiensuojelua edistetään palkitsemisen kautta, ei rankaisemalla. On kuitenkin varmistettava, että vesiensuojelutoimia toteutetaan jatkossakin laajalla rintamalla koko Saaristomeren valuma-alueella varaamalla laajamittaisille toimille riittävä rahoitus myös kansallisesta järjestelmästä. Maatiloilta
edellytettävät vesiensuojelu- ja ympäristötoimet eivät jatkossakaan saa olla korvauksettomia tukiehtoja, vaan ympäristötoimiin tulee kannustaa myös rahallisesti.

Pilotin tavoitteet ja aikajänne

Fosforipitoisuuden alentaminen on ympäristön kannalta perusteltu mittari, mutta pilotin kesto (arviolta 2 vuotta mittausvälien osalta) on aivan liian lyhyt suhteessa siihen, että maan fosforipitoisuuden lasku on luonnostaan hidasta.

Tulosperusteinen malli siirtää osan taloudellisesta riskistä viljelijälle, koska tuen määrä riippuu lopullisesta fosforitason muutoksesta, johon vaikuttavat myös sääolosuhteet ja maaperän ominaisuudet. Tämä voi vähentää osallistumishalukkuutta. Kertaluonteinen 1 000 euron osallistumiskorvaus on hyvä ja tarpeellinen, koska se tunnistaa viljelijälle
aiheutuvat kulut ja hallinnollisen työn.

Fosforipitoisuuden aleneminen peltomaassa ei aina heijasta todellista vesistökuormituksen vähenemistä. Monet tehokkaat vesiensuojelutoimet (esim. suojavyöhykkeet, kipsikäsittely) eivät välttämättä laske maan P-pitoisuutta,
vaikka ne vähentävät huuhtoumaa. Pilotissa tulee arvioida, miten valittu mittari vastaa todellista ympäristövaikutusta.

On tärkeää, että hakumenettely integroidaan olemassa oleviin sähköisiin CAP-järjestelmiin ja että tiedot (esim. eroosioherkkyys,
kaltevuus, etäisyys vesistöön) poimitaan suoraan viranomaisilla jo olevista paikkatietoaineistoista. Lisäksi pilotissa kerättyjä tietoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin ilman viljelijän nimenomaista lupaa. De minimis -tukien osalta tulee olla erityisen selkeä. Pilottiin osallistuvien on tiedettävä, millainen vaikutus sitoutumisella
on. Tuesta kerrottaessa tulee huomioida riski, että de minimis-tuen yläraja on jo saavutettu maatilalla, eikä tukea voidakaan maksaa viljelijälle toteutuneiden P-arvon alenemien mukaan. De minimis tukea on voitu käyttää tiloilla jo esimerkiksi yhteistyöhankkeiden osalta ja sokerijuurikkaan kuljetustuessa.

Viljelijät ovat keskeisiä kumppaneita vesiensuojelun edistämisessä. Pilotin onnistumisen kannalta on ratkaisevaa,
että heidän kokemuksensa, taloudelliset realiteettinsa ja käytännön toimintaympäristönsä otetaan täysimääräisesti
huomioon.

Yksityiskohtaiset huomiot pykälistä

1 § Soveltamisala
Rajaus Saaristomeren valuma-alueelle on perusteltu. Jatkossa tulee arvioida mahdollisuutta laajentaa kokeilu myös muille ravinnekuormitukselle herkille alueille.

4 § Avustus ja sen määrä
Korvausperuste (25 €/ha per 1 mg P/l alenema) on selkeä, mutta käytännössä tuki jää pieneksi suhteessa toimenpi-teiden kustannuksiin. Suosittelemme, että tukitasoa arvioidaan pilotin aikana. Hakijakohtainen enimmäismäärä (26 000 €) on epäselvästi perusteltu. Perustelumuistiossa mainitaan, että enim-mäisala olisi vain noin 20 ha, vaikka laskennallisesti sama summa riittäisi suuremmallekin alalle. Enimmäisalaa ei tule sisällyttää asetukseen, eikä liitettävää enimmäisala tule erikseen rajata. Ottaen huomioon, että P-pitoisuus on laske-nut 20 vuoden aikana Varsinais-Suomessa keskimäärin n. 3,8 mg/l, tulee 26 000 €/20 ha laskelmasta mieleen har-haanjohtaminen odotettujen tulosten osalta. Tulosperusteinen tuki tule rakentaa kannustavaksi ja viljelijöillä tulee olla selkeä käsitys odotettavissa olevista tuloksista sitoutuessaan.

5–6 § Hakija ja hakumenettely
Mahdollisuus hakea tukea myös vuokrapelloille on tärkeä.
Hakumenettely tulisi liittää sähköisesti olemassa oleviin CAP-järjestelmiin ja välttää päällekkäistä tietojen toimitta-mista. Liian hankala hakuprosessi vähentää osallistumisinnokkuutta.

7 § Avustuksen myöntämisen edellytykset ja harkinta
Kokonaisharkinnan kriteerit on määriteltävä tarkemmin, jotta valintaprosessi on läpinäkyvä ja viljelijät voivat realisti-sesti arvioida mahdollisuutensa osallistua.

9 § Näytteenotto
Viranomaisen järjestämä näytteenotto on ei ole kustannustehokas ratkaisu, mutta ymmärrettävä pilotin kannalta. Jatkon kannalta tähän tulee kuitenkin saada parempi ratkaisu. Myös viljelijän omia, hyväksyttäviä analyysituloksia on voitava hyödyntää. Pilotin aikaisten näytteiden käyttö on rajattava vain kyseiseen käyttötarkoitukseen eikä näyttei-den tuloksia saa hyödyntää muuhun ilman viljelijän nimenomaista lupaa. Näytteiden tulokset tulee poistaa rekiste-ristä pilotin jälkeen joko automaattisesti tai viljelijän niin pyytäessä.

11 § Maksaminen
Kertaluonteinen osallistumiskorvaus tulisi maksaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta viljelijällä on talou-dellinen varmuus osallistumisesta. Tulospohjaisen osuuden maksuaikataulu (3 kk analyysitulosten jälkeen) on kohtuullinen. Ohjeistuksissa maksuaikataulu on tuotava erittäin selkeästi esiin.

12 § Voimaantulo
Asetuksen 10 vuoden voimassaolo on myönteinen ja mahdollistaa pitkäjänteisen arvioinnin. MTK-Satakunta ehdot-taa, että asetuksen toimivuutta arvioidaan väliarvioinnilla vuonna 2030, jotta kokemuksia voidaan hyödyntää ajoissa tulevien tukimuotojen suunnittelussa.

Kunnioittaen MTK-Satakunta ry:n puolesta

Terhi Löfstedt                                               Virve Hindström
toiminnanjohtaja                                            asiantuntija