Lausunto

Lausunto Power-to-Gas-tuotantolaitos, Rauma

19.05.2026

                                                                                                            

Lupa ja valvontavirasto,                                                                       19.5.2026

PL 20

13035 LVV

kirjaamo@lvv.fi

 

LAUSUNTO Luoto Energia Oy:n ja Rauman Satama Oy:n vedyn ja metaanin tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (LVV-U/22891/2026)

Lupa- ja valvontavirastolla on käsiteltävänä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten Luoto Energia Oy:n ja Rauman Satama Oy:n Rauman Iso Järviluotoon suunnittelemaa vedyn ja metaanin tuotantolaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pidämme kannatettavana toimia, jotka mahdollistavat fossiilisesta energiasta irtautumisen. Korostamme kuitenkin, että siirtymää ei saa kiireen varjolla tehdä maa- ja metsätalouden kehitysmahdollisuuksia heikentäen. Kiitämme mahdollisuudesta jättää mielipiteemme asiaan. MTK-Satakunta lausuu seuraavaa:

 

Nähtävillä olo ja tiedottaminen

YVA-aineisto on voinut tutustua kahdessa eri paikassa, ja aineisto on ollut saatavilla sähköisesti koko nähtävilläoloajan. Lisäksi hankkeelle on perustettu seurantaryhmä ja hybridimuotoinen yleisötilaisuus. Tämä täyttää muodollisesti YVA-menettelyn osallistumista koskevat perusvaatimukset.

Pidämme puutteena, ettei ohjelmassa esitetä maa- ja metsätalousyrittäjille ja voimajohtoreittien maanomistajille kohdennettua vuorovaikutusmenettelyä. Hanke ei ole vain satama- ja teollisuushanke, vaan siihen sisältyvä 400 kV voimajohto sijoittuu maa- ja metsätalousalueille. Ohjelman liitekartoista ilmenee, että voimajohtoreittien läheisyydessä on runsaasti asuinrakennuksia, lomarakennuksia ja muuta maankäyttöä.

YVA-selostuksessa tulee esittää erillinen maanomistajien yhteydenpitosuunnitelma. Siinä tulee kuvata, miten jokainen voimajohtoreitin vaikutuspiirissä oleva maanomistaja tavoitetaan, milloin maastotutkimuksista ilmoitetaan, miten pylväspaikkojen suunnittelusta kuullaan ja miten rakentamisaikaisista haitoista, vahingoista ja korjauksista sovitaan.

 

Yleisarvio YVA-ohjelmasta

YVA-ohjelma muodostaa rakenteellisesti laajan ja pääosin YVA-lainsäädännön mukaisen kokonaisuuden. Ohjelmassa on tunnistettu useita keskeisiä vaikutusluokkia, kuvattu hankkeen päätoiminnot ja esitetty arviointimenettelyn eteneminen. Hankekokonaisuuteen kuuluvat itse tuotantolaitoksen lisäksi uusi satamalaituri, hiilidioksidin siirtoputki ja 400 kV voimajohto Fingridin Rauman sähköasemalta Iso Järviluotoon.

Tästä huolimatta ohjelma jää maa- ja metsätalouteen kohdistuvien ympäristövaikutusten osalta liian yleispiirteiseksi. Erityisesti voimajohtoreittien vaikutuksia käsitellään useassa kohdassa teknisenä, maankäytöllisenä tai maisemallisena kysymyksenä, mutta maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten näkökulmasta arviointimenetelmät jäävät epäselviksi. YVA-lain näkökulmasta kyse ei ole vain elinkeinovaikutuksista, vaan vaikutuksista maaperään, vesitalouteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen, aineelliseen omaisuuteen, ihmisten elinoloihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.

Arviointiohjelmassa ei ole esitetty pinta-alaperusteista arviota siitä, kuinka paljon voimajohtoreiteille sijoittuu maatalousmaata ja kuinka paljon metsätalousmaata. Tämä on merkittävä puute, koska johtoalueen leveys on noin 56 metriä ja reittivaihtoehtojen kokonaispituus noin 18–22 kilometriä. Ohjelmassa vaikutuksia kuvataan yleisluontoisesti sijoittumisena metsäalueille ja paikoin viljelyalueille, mutta maa- ja metsätalousvaikutuksia ei ole konkretisoitu pinta-aloina, kiinteistövaikutuksina eikä tuotannollisina vaikutuksina. YVA-selostuksessa tulee esittää reittivaihtoehtokohtaisesti kuinka suuri ala maa- ja metsätalousmaata jää johtoalueelle sekä kuinka paljon tuotannollista maa-alaa poistuu tai rajoittuu hankkeen seurauksena, sillä esitettyjen vaihtoehtojen siirtoyhteyksien pituuden ja johtoalueen leveyden mukaan vaikutus koskettaa suoraan vähintään 100 ha aluetta.

 

Hankevaihtoehdot ja ohjelman sisäiset ristiriidat

Arviointiohjelmassa ei riittävästi perustella, miksi Iso Järviluotoon suunnitellun hankkeen sähkönsiirtoratkaisun pituus on noin 18–22 kilometriä, vaikka samalle satama-alueelle suunnitellun Norsk e-Fuelin eSAF-hankkeen 400 kV sähkönsiirtoyhteyden on julkisissa hanketiedoissa kuvattu olevan noin 11,5 kilometriä Fingridin Rauman sähköasemalta satama-alueelle. Kun hankkeet sijaitsevat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja ne tunnistetaan ohjelmassa yhteisvaikutushankkeiksi, olisi ollut perusteltua arvioida huomattavasti tarkemmin yhteisiä sähkönsiirtokäytäviä, yhteispylväsratkaisuja, yhteisiä merikaapeliosuuksia ja muita infrastruktuurin yhteiskäyttömahdollisuuksia. Tältä osin arviointiohjelma ei riittävästi osoita, että maa- ja metsätalousalueille kohdistuvia vaikutuksia olisi pyritty minimoimaan YVA-lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

 

Voimajohto ja siirtolinja

Hankkeen merkittävin maa- ja metsätalouteen kohdistuva vaikutus aiheutuu 400 kV voimajohdosta. Ohjelmassa voimajohdolle esitetään kaksi reittivaihtoehtoa, SVE1 ja SVE2. SVE1:n kokonaispituudeksi ilmoitetaan noin 22,3–22,4 kilometriä ja SVE2:n noin 18,3–18,4 kilometriä. Johtoalueen tyypilliseksi leveydeksi ilmoitetaan noin 56 metriä, josta johtoaukea on noin 36 metriä ja reunavyöhykkeet yhteensä noin 20 metriä.

Tämä tarkoittaa käytännössä huomattavaa pysyvää maankäytön rajoitusta. Metsätalousalueilla johtoalue muuttaa metsänkasvatuksen edellytyksiä koko voimajohdon käyttöiän ajan. Peltoalueilla vaikutukset kohdistuvat pylväspaikkoihin, viljelykiertoihin, koneiden liikkumiseen, salaojitukseen, peltolohkojen muotoon ja tilusrakenteeseen. Näitä vaikutuksia ei voida arvioida riittävästi pelkän pinta-alan tai karttatarkastelun perusteella.

YVA-selostuksessa tulee esittää kiinteistökohtainen ja tilusrakenteeseen perustuva arvio siitä, miten voimajohto vaikuttaa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Arvioinnissa tulee huomioida lohkojen pirstoutuminen, kulkuyhteydet, metsäkoneiden reitit, peltojen kuivatus, pylväiden sijoittuminen suhteessa salaojiin ja valtaojiin, metsäkuvioiden hoito, puuston kiertoaika, uudistamiskustannukset sekä mahdollinen maan arvon aleneminen.

Ohjelmassa todetaan, että lopulliset pylväspaikat tarkentuvat myöhemmin pohjatutkimusten, luontokartoitusten ja muiden maastotutkimusten perusteella. Tämä on ymmärrettävää suunnittelun tässä vaiheessa, mutta maanomistajien kannalta pylväspaikat ovat keskeinen osa ympäristövaikutusta. Pylväspaikkojen sijoittelu voi ratkaista sen, aiheutuuko yksittäiselle tilalle vähäinen haitta vai pitkäaikainen ja kohtuuton tuotannollinen haitta.

Pylväspaikkojen suunnittelua ei tule jättää YVA-menettelyn ulkopuolelle. YVA-selostuksessa tulee esittää vähintään alustavat pylväspaikat ja arvioida niiden vaikutukset maa- ja metsätalouteen. Maanomistajia tulee kuulla pylväspaikkojen sijoittelusta ennen selostuksen valmistumista.

 

Ilmajohto, maakaapeli ja yhteiskäytävät

Ohjelman mukaan voimajohto toteutetaan mantereella lähtökohtaisesti ilmajohtona, merialueella merikaapelina ja Iso Järviluodon saarella maakaapelina. Arviointiohjelmassa tulee kuitenkin tarkastella tasapuolisesti myös maakaapeloinnin, yhteispylväsratkaisujen ja olemassa olevien johtokäytävien hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Voimajohto ei palvele yleistä sähkönjakelua samalla tavalla kuin kantaverkon vahvistaminen, vaan se liittyy markkinaehtoisen teollisen hankkeen sähkönsaantiin. Tämän vuoksi voimajohdon aiheuttama pysyvä maankäytön rajoitus tulee arvioida erityisen huolellisesti. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi ensisijaisena lähtökohtana tulee olla olemassa olevien johtokäytävien, yhteispylväsratkaisujen ja muiden yhteiskäyttömahdollisuuksien selvittäminen.

Mikäli ilmajohtoratkaisu valitaan, tulee YVA-selostuksessa perustella, miksi maakaapelointi tai yhteispylväsratkaisu ei ole mahdollinen niillä osuuksilla, joilla voimajohto sijoittuu maa- ja metsätalousalueille, asutuksen läheisyyteen tai tilusrakenteeltaan herkille alueille.

Julkisissa hanketiedoissa (Norsk e-Fuelin eSAF-laitos) on löydettävissä linjaratkaisu, jossa huomattava osa uudesta 400 kV yhteydestä toteutettaisiin maakaapelina ja merikaapelina. Vaikka alueelle suunnitellut vihreän siirtymän hankkeet voivat teknisesti toteuttaa omia sähköasemiaan ja liittymäratkaisujaan, hankkeet sijoittuvat maantieteellisesti hyvin lähelle toisiaan ja tukeutuvat samaan Rauman kantaverkon kokonaisuuteen. Tästä huolimatta arviointiohjelmassa ei ole riittävästi tarkasteltu mahdollisuuksia yhteiseen maakaapelointiin, sähkönsiirtokäytäviin, yhteispylväsratkaisuihin, yhteisiin merikaapeliosuuksiin tai muihin infrastruktuurin yhteiskäyttöratkaisuihin. Maa- ja metsätalousvaikutusten minimoinnin näkökulmasta tällainen tarkastelu on erityisen tärkeä ja se tulee huomioida selostuksessa.

 

Maa- ja metsätalousvaikutusten arviointi

Ohjelmassa maa- ja metsätalousvaikutuksia ei ole nostettu omaksi riittävän täsmälliseksi arviointikokonaisuudekseen. Tämä on puute. Satakunnassa maa- ja metsätalous ovat merkittäviä elinkeinoja, ja voimajohtoalueelle jäävä maa- ja metsätalouden tuotantopinta-ala on rajoitetulla käytöllä koko hankkeen käyttöiän ajan.

YVA-selostuksessa tulee arvioida vaikutukset tilojen kannattavuuteen, tuotannon järjestämiseen ja pitkän aikavälin investointeihin. Tämä koskee myös uutta teknologiaa. Voimajohtoalueet voivat rajoittaa esimerkiksi droonien, täsmäviljelyn ja muiden teknologioiden käyttöä. Vaikutuksia ei tule rajata vain nykyisiin viljely- tai metsänhoitomenetelmiin, koska voimajohdon käyttöikä ulottuu pitkälle tulevaisuuteen.

Ohjelmassa tulee lisäksi arvioida, miten johtoalueen käyttörajoitukset vaikuttavat metsänomistajien mahdollisuuksiin harjoittaa metsätaloutta. Johtoaukean pysyvä avoimuus, reunavyöhykkeiden puuston korkeusrajoitukset, myrskytuhojen lisääntyminen reunametsissä ja metsänuudistamisen vaikeutuminen tulee arvioida. Pelkkä metsäpinta-alan menetys ei kuvaa vaikutuksen todellista laajuutta.

 

Maaperä, vesitalous ja rakentamisen aikaiset vaikutukset

Ohjelmassa todetaan, että rakentamisessa käytetään muun muassa tela-alustaisia kaivinkoneita, autonostureita, kuorma-autoja ja telatraktoreita. Nämä työvaiheet ja koneet voivat aiheuttaa maa- ja metsätalousalueilla merkittäviä paikallisia haittoja, kuten maaperän tiivistymistä, salaojien rikkoutumista, kantavuuden heikkenemistä ja kulkuyhteyksien katkeamista.

YVA-selostuksessa tulee esittää konkreettinen menetelmä maaperän, salaojituksen ja vesitalouden vaikutusten arvioimiseksi. Arvioinnissa tulee selvittää, missä kohdissa voimajohtoreitit sijoittuvat pelloille, ojitetuille maille, turvemaille, hienojakoisille maille ja happamien sulfaattimaiden riskialueille. Peltojen osalta tulee kartoittaa salaojitukset ja muut kuivatusjärjestelmät ennen rakentamista. Metsäalueilla tulee arvioida, miten työmaatiet, pylväspaikat ja johtokäytävä vaikuttavat ojituksiin, metsänkasvuun ja puiden lastauspaikkoihin.

Ohjelmassa tunnistetaan, että happamien sulfaattimaiden alueelle kohdistuvat rakentamistoimet voivat aiheuttaa maaperän pH:n laskua ja happaman metallipitoisen valunnan muodostumista pohjaveteen. Tämä havainto on tärkeä, mutta arviointiohjelma ei vielä riittävästi kuvaa, miten riski selvitetään ja hallitaan koko voimajohtoreitin osalta. YVA-selostuksessa tulee esittää maaperätutkimuksiin perustuva riskikartoitus sekä suunnitelma happamuuden, metallipitoisten valumien, kaivumaiden käsittelyn ja tarvittavan kalkituksen hallinnasta. Suosittelemme, että kaikki kaivuumaat kalkitaan kasvukunnon palauttamiseksi ruokamultakerroksen erilläänpidon lisäksi.

 

Kasvinterveys ja maansiirrot

Voimajohdon rakentaminen, työmaaliikenne, maansiirrot ja koneiden siirtyminen tilalta toiselle voivat levittää rikkakasveja, kasvitauteja, ankeroisia ja muita haitallisia organismeja. Tämä riski korostuu peltoalueilla ja erityisesti erikoiskasviviljelyn alueilla. YVA-ohjelmassa tätä vaikutusta ei käsitellä riittävällä tavalla. Liitteenä 1 on tunnistetut kasvitauti ja organismiriskit, mutta lista ei ole täydellinen, koska riskit näiden osalta ovat jatkuvasti lisääntymässä.

YVA-selostuksessa tulee arvioida maansiirtojen ja työmaakoneiden aiheuttamat kasvinterveysriskit sekä esittää konkreettiset torjuntatoimet. Näihin kuuluvat mm. koneiden puhdistus, maa-ainesten erilläänpito, peltolohkokohtainen käsittely, haitallisten vieraslajien torjunta ja maa-ainesten siirtojen rajoittaminen tilojen välillä. Tämä on YVA-lain tarkoittama ympäristövaikutus, koska kyse on maaperän, luonnonvarojen hyödyntämisen ja elinkeinotoiminnan edellytysten huomioimisesta ja haitallisten vaikutusten minimoinnista.

 

Turvallisuus ja onnettomuustilanteet

YVA-selostuksessa tulee selkeästi kuvata, miten onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutukset voivat ulottua maa- ja metsätalousalueille. Erityisesti tulee arvioida, aiheutuuko voimajohdosta tai muusta hankkeen infrastruktuurista rajoitteita maatalouden rakennuspaikkoihin, maa- ja metsätalouden koneelliseen toimintaan, pelastusteihin, eläintenpitoon, vesihuoltoon ja veden varajärjestelmiin tai tilojen kehittämiseen.

 

Lunastus, korvaukset ja hankkeen hyväksyttävyys

Ohjelmassa todetaan, että johtoalue on alue, johon voimajohdon rakentaja lunastaa rajoitetun käyttöoikeuden. Tämä on maanomistajien kannalta keskeinen vaikutus. YVA-menettely ei ratkaise korvauskysymyksiä, mutta YVA-menettelyssä tulee arvioida hankkeen vaikutukset aineelliseen omaisuuteen, maankäyttöön ja elinkeinonharjoittamisen edellytyksiin.

Pidämme tärkeänä, että YVA-selostuksessa ei käsitellä lunastusta vain hallinnollisena lupamenettelynä, vaan arvioidaan sen aiheuttamat tosiasialliset vaikutukset maanomistajille. Voimajohto palvelee teollisen tuotantolaitoksen energiantarvetta. Hankkeen hyväksyttävyyden kannalta on olennaista, että siirtolinjan maanomistajille maksetaan oikeudenmukainen korvaus, joka huomioi sekä lakisääteiset menetykset että markkinaehtoisen hankkeen pitkäaikaiset hyödyt ja haitat. Korvauksen tulee sisältää myös laitoksen energiatuottoon perustuva lisäosa.

 

Yhteisvaikutukset

YVA-ohjelmassa yhteisvaikutusten arviointi jää maa- ja metsätalouden kannalta puutteelliseksi. Rauman seudulla on useita teollisia, energiaan, satamaan, sähkönsiirtoon ja muuhun infrastruktuuriin liittyviä hankkeita. Yhteisvaikutukset eivät synny vain ympäristönsuojelullisista kuormitustekijöistä, vaan myös maankäytön pirstoutumisesta, uusista johtokäytävistä, teiden ja kaapeleiden sijoittumisesta, kulkuyhteyksien muutoksista ja maanomistajille kasautuvista rajoituksista.

Rauman satama-alueelle sijoittuu samanaikaisesti useita erittäin suurta sähkönsiirtotarvetta edellyttäviä vihreän siirtymän hankkeita suhteellisen pienelle maantieteelliselle alueelle. Iso Järviluodon ja Ulko-Petäjäksen hankekokonaisuuksien välinen etäisyys on lyhyt, minkä vuoksi yhteisten sähkönsiirtokäytävien, yhteispylväsratkaisujen, yhteisten maakaapeliosuuksien tai muiden infrastruktuurin yhteiskäyttöratkaisujen arviointi olisi ollut erityisen perusteltua. Arviointiohjelmassa ei kuitenkaan riittävällä tavalla tarkastella mahdollisuutta keskittää sähkönsiirtoa samoihin käytäviin tai hyödyntää yhteisiä ratkaisuja muiden hankkeiden kesken. Tämä on merkittävä puute.

YVA-selostuksessa tulee arvioida voimajohdon, hiilidioksidin siirtoputken, satamalaajennusten, olemassa olevan sähköverkon, teiden, kaapeleiden, vesihuollon ja muiden hankkeiden yhteisvaikutukset. Erityisesti tulee selvittää, kohdistuvatko useat hankkeet samoihin maa- ja metsätiloihin tai samoille maa- ja metsätalousalueille. Kumulatiivisten vaikutusten arviointi on välttämätöntä.

 

Vaikutukset toiminnan jälkeen ja ennallistaminen

Ohjelmassa on oma otsikkonsa toiminnan jälkeisille vaikutuksille, mutta sisällöllisesti voimajohtoalueen ja muiden pysyvien maankäyttömuutosten ennallistaminen jää avoimeksi. Voimajohdon elinkaaren lopussa johtoalueet tulee ennallistaa.

Metsäalueilla tämä tarkoittaa tarvittaessa maanmuokkausta, taimikon perustamista, ojituksen kunnostamista ja kulkuyhteyksien palauttamista. Peltoalueilla se tarkoittaa pylväspaikkojen poistamista, maaperän rakenteen korjaamista, salaojien kunnostamista ja viljelykelpoisuuden palauttamista.

 

Johtopäätökset

YVA-ohjelma täyttää muodollisesti YVA-menettelyn perusvaatimuksia ja kuvaa hankkeen teknisiä kokonaisuuksia laajasti. Maa- ja metsätalouden näkökulmasta ohjelma ei kuitenkaan vielä riittävästi täytä YVA-lain ja YVA-asetuksen edellyttämää arvioinnin täsmällisyyttä. Puutteet koskevat erityisesti voimajohtoreittien vaikutuksia, maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä, tilusrakennetta, salaojitusta ja vesitaloutta, kasvinterveysriskejä, kiinteistökohtaisia vaikutuksia, pylväspaikkojen suunnittelua, yhteisvaikutuksia sekä toiminnan jälkeistä ennallistamista.

YVA-selostuksessa tulee täydentää arviointia siten, että maa- ja metsätalousvaikutukset käsitellään omana kokonaisuutenaan ja osana YVA-lain tarkoittamia ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa tulee esittää selkeästi, mitä selvitetään, millä menetelmillä, millä rajauksella, millä lähtötiedoilla ja miten maanomistajien käytännön tieto hyödynnetään.

Erityisesti voimajohdon osalta edellytämme, että YVA-selostuksessa arvioidaan vaihtoehtojen vaikutukset maa- ja metsätalouteen kiinteistö- ja tilatasolla, esitetään alustavat pylväspaikat, selvitetään maakaapeloinnin ja yhteispylväsratkaisujen mahdollisuudet, arvioidaan salaoja- ja kuivatusvaikutukset, laaditaan maanomistajien yhteydenpitosuunnitelma ja esitetään konkreettiset haittojen ehkäisy-, korjaus- ja seurantatoimet.

Hankkeen hyväksyttävyyden kannalta on välttämätöntä, että siirtolinjan haittoja ei vähätellä eikä käsitellä pelkästään teknisenä sähkönsiirtoratkaisuna. Voimajohto on hankkeen maa- ja metsätaloudelle merkittävin pysyvä ympäristövaikutus, ja sen arvioinnin tulee vastata tätä merkittävyyttä. Paikallisväestöä tulee kuulla ja pyrkiä löytämään ratkaisuja, jotka eivät vaadi etenkään uusien ilmajohtokäytävien perustamista.

 

MTK-Satakunta ry puolesta

Terhi Löfstedt                                                                           

toiminnanjohtaja     

 

Virve Hindström

Asiantuntija

 

Lataa koko lausunto tästä linkistä