Lausunto

Lausunto maaseutupoliittisen selonteon luonnoksesta

01.09.2025

Kommentti – Maaseutupoliittisen selonteon luonnos
 (vastattu lausuntopalvelu.fi -palvelussa)

Mitä ajatuksia selontekoluonnos herättää?
MTK-Satakunta kiittää mahdollisuudesta lausua selontekoluonnokseen ja kiittää selonteon osallistavan toimintatavan mahdollistaneen keskustelun jo valmisteluvaiheessa. Tässä lausunnossa MTK-Satakunta nostaa alueen osalta tärkeäksi kokemiaan asioita, muilta osin MTK-Satakunta yhtyy MTK:n lausuntoon.

Selontekoluonnokseen liittyen pyydetään huomioimaan seuraavaa:

Ovatko selonteossa tunnistetut näkökohdat maaseutupolitiikan suunnittelujärjestelmään liittyen olennaiset?
Tulevaisuudessa maaseutuun vaikuttavien toimien (ml. maatalouspolitiikka, elinkeinopolitiikka) arviointi on entistä tärkeämpää kaikilla tasoilla ja eri toimijoilla. Maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuus on lähtökohta elävän maaseudun kehittämiselle - maaseutua ei voi vain ylläpitää. Säästöpaineissakin on huomioitava kerrannaisvaikutukset ja tarkasteltava kokonaisuuksia. Maaseutuvaikutusten arviointi tulee olla vakiintunut ja säännönmukainen toimintatapa, ei sattumalta tehtävä toimenpide.

Puuttuuko tarkastelusta jokin näkökohta, joka tulisi lisätä? Paikallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden huomiointi maaseututoimien arvioinnissa. Suomi on pitkä, mutta myös leveä, maa, jossa ei ole yhtä kaikkialla toimivaa toimenpidepakettia, aivan samoin toimien vaikutuksia tulee arvioida paikallisesta näkökulmasta.

MAASEUTUALUEIDEN TILANNEKUVA JA MUUTOSTEKIJÄT
Ovatko selonteossa tunnistetut näkökohdat maaseutualueiden tilannekuvaan ja muutostekijöihin liittyen olennaiset?
Maaseudun laaja-alaisuus ja kaupunkien läheisyys nostavat keskiöön yhteisen kehittämisen tarpeen - raja kaupungin laidan ja maaseudun välillä ei ole kaikkialla selvä. Tulee tarkastella, voiko maaseutu olla joillekin kaupungeille elinehto, tällä hetkellä katsantokanta on liian herkästi kaupunkilähtöinen.

Puuttuuko tarkastelusta jokin näkökohta, joka tulisi lisätä ottaen huomioon selonteon tarkoitus ja tavoitteet?
Huoltovarmuus ja resurssit. Vahvat paikallisyhteisöt muodostuvat vain, kun alueella on työtä, yrittämistä ja hyvinvointia. Palveluverkot ja toimiva infra mahdollistavat niin työn ja yrittäjyyden, hyvinvoinnin. Tarkaste-lussa olisi hyvä huomioida ihmisten muodostama resurssi yhteiskunnan vakauttajana: vahvojen paikallisyh-teisöiden rooli yhteiskunnallisena vakauttajana.

KANSALLINEN MAASEUTUVISIO
Onko selonteossa kuvattu maaseutuvisio olennainen?
Maaseutuvisio 2040 on ihannetila, mutta missään tapauksessa sitä ei voi käyttää edes strategisena ohjuri-na. Visiossa tulee tunnistaa maaseudun kehittämisen kohteet ja mahdollisuudet haasteineen.

Puuttuuko maaseutuvisiosta jokin näkökohta, joka tulisi lisätä ottaen huomioon selonteon tarkoitus ja tavoitteet?
Visiossa tunnutaan unohtaneen mm. huoltovarmuus: maininnan tasolla on nostettu esiin, mutta visiossa ei mitenkään huomioida realistisesti, miten mm. ruokahuoltovarmuudelle olennaista toimialaa - maataloutta - kehitetään kohti vuotta 2040. Rakenteiden uudistaminen alueellisesti on jäänyt varjoon. 2

POIKKIHALLINNOLLISET TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET
Mitkä ovat näkökulmastanne tärkeimmät poikkihallinnolliset tavoitteet (1-3)
7. Koordinaatio EU-rahastojen välillä
8. Maaseudun kehittäminen CAP post 2027
Alkutuotannon kannattavuuden parantaminen ja kehittäminen (investoinnit, hanketoiminta). Maaseudulle tulee mahdollistaa monialaista yritystoimintaa, tarvitaan kokonaisuutta tukevia toimia ja selkeitä rahastorat-kaisuja. Maaseudun ydinyritystoimintaa on tulevaisuudessakin maatalous, jonka elinvoimaisuudesta tulee huolehtia - tämä edellyttää kehittämistä ja toimintaedellytysten luomista. 12. Osaaminen ja työvoima

Mitkä ovat näkökulmastanne tärkeimmät poikkihallinnolliset kehittämissuositukset
8. Maaseudun kehittäminen CAP post 2027
Alkutuotannon kannattavuuden parantaminen ja kehittäminen (investoinnit, hanketoiminta). Maaseudulle tulee mahdollistaa monialaista yritystoimintaa, tarvitaan kokonaisuutta tukevia toimia ja selkeitä rahastorat-kaisuja. Maaseudun ydinyritystoimintaa on tulevaisuudessakin maatalous, jonka elinvoimaisuudesta tulee huolehtia - tämä edellyttää kehittämistä ja toimintaedellytysten luomista.