Lausunto

Lausunto Maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta asetukseksi alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta sudenmetsästyksestä metsästysvuonna 2025-2026

10.12.2025

Maa- ja metsätalousministeriö
VN/35056/2025

Lausunto toimitettu lausuntopalvelussa

Lausunto Maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta asetukseksi alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta sudenmetsästyksestä metsästysvuonna 2025-2026                    

MTK-Satakunta pitää sudenmetsästyksen toteuttamista kiintiömetsästyksenä tarpeellisena ja perusteltuna. Asetuksen tavoite saada aikaan suden kannanhoitoon uudenlainen ja pitkäaikainen ratkaisu sudesta aiheutuvien ongelmien ja haittojen hallitsemiseen, varmistaen suotuisalla suojelutasolla pysymisen, on kannatettava.

Esitykset ovat oikeansuuntaisia

Kannatamme asetuksen mukaista 100 suden kiintiötä. Kiintiö saisi olla suurempikin, mutta tässä kohtaa merkityksellisintä on, että sudenmetsästys saadaan käyntiin. Koska esityksessä esitetään laumakohtaista poistoa, on äärimmäisen tärkeää, että vahinkoperusteisen, metsästyslain 41a §:n 1 momentin mukaisten poikkeuslupien määrää ei rajoiteta, eikä tällä perusteella poistettuja susia lasketa kiintiömäärään kuuluvaksi. Muistion teksti ” Mikäli koirasusialueilta metsästysajan puitteissa voidaan DNA-selvityksellä todeta saalis koirasudeksi, myöskään se ei vähennä kiintiötä.” on harhaanjohtava, sillä myöhemmin todetaan, että DNA-selvitys voi kestää pitkään. DNA selvitykselle tulee asettaa14 vrk:n aikaraja, minkä kuluessa DNA-tulos tulee olla käytettävissä ja tämä tulee sitoa yhdeksi indikaattoriksi DNA-tutkimuksia tekevälle laitokselle myönnettävään rahoitukseen.

Lounaisessa Suomessa susikanta on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti ja tiheäksi. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan alueella on jo yli 40 susireviiriä. Reviirit kattavat nyt lähes kokonaisuudessaan MTK-Satakunnan toiminta-alueen, eli Satakunnan maakunta sekä Sastamala, Punkalaidun, Parkano ja Kihniö. Susien tiheyden ja nopean lisääntymisen vuoksi kannan kokoa on rajoitettava metsästyksellä, jotta susien ihmisarkuus säilyy, kotieläinvahingot vähenevät ja alueellinen turvallisuustilanne pysyy hallinnassa.

Lounais-Suomessa susien vaikutukset näkyvät voimakkaasti kotieläintuotannossa. Erityisesti lammastaloudessa tilojen määrä on laskenut jyrkästi, mikä ei selity pelkästään maatalouden rakennemuutoksella, vaan liittyy myös susien aiheuttamiin vahinkoihin ja jatkuvaan uhkaan. Kotieläintilat ovat tehneet merkittäviä investointeja estääkseen petohyökkäykset. Toimien kustannuksia ei ole kuitenkaan ollut mahdollista siirtää markkinahintaan ja näin ollen kustannukset ovat jääneet pääosin yrittäjien taakaksi. On tärkeää, että kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen lisäksi vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntöprosessin tulee olla riittävän nopea, riistakeskuksella on myös oltava riittävät resurssit sekä kotieläintilallisten neuvontaan ja ohjaukseen petopaineen osalta, että mahdollisuus myöntää riittävissä määrin avustuksia petoaitaan, toivottavasti jatkossa myös karkottimiin.

Tarvittavat täsmennykset asetukseen

Suden metsästysajan tulee alkaa mahdollisimman aikaisin ja tulee olla mahdollisimman pitkä. Laumapoiston lisäksi kotieläinvahinkojen ennaltaehkäisemiseksi tulee olla mahdollista poistaa yksittäisiä susia kotieläinten, laitumien ja eläinsuojien lähialueilla. On erittäin kannatettavaa, että suden metsästys saadaan aloitettua heti ensi vuoden alusta. Tärkeää on, että jatkossa käytäntöjä voidaan kehittää, mikäli tämän tyyppinen reviirikohtainen metsästys osoittautuu toimimattomaksi. Käytännössä paras olisi, että viimeistään metsästysvuoden 2026-2027 osalta käyttöön otetaan hybridimalli, joka sisältää laumakohtaisten lupien lisäksi elokuun alusta koko Suomen kattavan sudenmetsästyksen kotieläinten, laitumien ja eläinsuojien lähialueilla tietyillä kiintiöillä, jotka ovat käytettävissä pidennetyn metsästyskauden ajan yksittäisten yksilöiden poistoon.

MTK-Satakunta ry. puolesta

Terhi Löfstedt, toiminnanjohtaja
Virve Hindström, asiantuntija