Lausunto

Lausunto kansalliseen ruokastrategiaan.

20.10.2025

19.10.2025

Asia: VN/27997/2023
Lausuntopyyntö Kansallisesta ruokastrategiasta 2040

Luku 3.1: Reiluus ja kannattavuus
Yleisiä huomioita ja havaintoja strategialuonnoksen lukuun ​​​​​​​3.1: Kannattavuus ja reiluus
Tuotannon tulevaisuus luodaan kannattavuuden varaan. Kaikilla ruokaketjun toimijoilla tulee olla
mahdollisuus kannattavaan toimintaan, reiluus syntyy oikeudenmukaisuudesta. Kestävä tuotanto on taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä pohjalla vasta, kun ketjun kaikilla toimijoilla on oikeus kestävyydestä saatavaan arvonlisään.
Hinnan tulee määräytyä ketjun alkupäästä, ei sanellen ylhäältä.

Strateginen tavoite 1: Arvonlisä jakautuu aiempaa tasaisemmin ruokaketjussa
Huomioita ja havaintoja
Kirjaus on hyvä, mutta tarvitaan käytännön ohjaustoimia sen toteuttamiseksi/varmistamikseksi
toteutuminen. Tuottajahintojen nousu edellyttää kirjauksen mukaan jalostusarvon kasvattamista -
kenen kustannuksella?

​​​​​Strateginen tavoite 2: Ruokavienti ja kansainvälinen kilpailukyky kasvaa
Huomioita ja havaintoja
Ruokaviennin kasvattaminen on erinomainen tavoite, mutta tavoitteena tulee olla erityisesti
jalostettujen ruokatuotteiden vienti. Erikoistuotteissa, kuten herneellä Italiaan, Suomella
vientimarkkinaa matalallakin jalostusasteella, monen muun tuotteen osalta arvonlisää saataneen
monin verroin jalosteena.

Strateginen tavoite 3: Ruoka-ala on houkutteleva ja reilu
Huomioita ja havaintoja
Uusia osaajia saadaan alalle rajallisesti, joten ruoka-alan (koko ketju) tulee varautua rekrytoimaan
Suomeen kansainvälistä työvoimaa.
Erityistä huomioita tulee kiinnittää osaajien sitouttamiseen ruoka-alaan: tekijöitä tarvitaan kaikilla
tasoilla, mutta ennen kaikkea huippuosaajia teollisuuteen. Tuotekehitys ja pitkäjänteinen tutkimus
turvaavat suomalaisten tuotteiden menekin kansainvälisesti. Osaajat tulee saada pysymään siellä,
missä tuotanto ja jalostus ovat. Tulevaisuuden osaajat tulee saada pidettyä alalla. (Hyvä esimerkki on
Raumalla alkava koulutus yhdessä Helsingin yliopiston kanssa.)

Strateginen tavoite 4: Tuotantoeläinten hyvinvointi lisääntyy ja lisää väliotsikko
Huomioita ja havaintoja
Suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvointi on jo tänä päivänä erinomaisella tasolla, josta ei ole syytä
tinkiä. Huomionarvoista on, että meille saa tuoda eläintuotteita huomattavasti heikomman
hyvinvointitason maista - tässä kohtaa ruoka-ala ei ole reilu. Eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen
kannattavuus tulee varmistaa koko ketjulle.

Strateginen tavoite 5: Reilu datatalous luo arvoa ruokajärjestelmään
Huomioita ja havaintoja
Reilu datatalous vertaantuu mihin muuhun hyvänsä reiluun kaupan käyntiin: Tuottaja voi luovuttaa
tuotantoon liittyvän lopputuloksen myös datan osalta, mutta alkuperäisen tiedon tulee säilyä
tuottajan omistuksessa ja päätösvallassa.
Mikäli tuloksia lasketaan viljelijän keräämästä datasta, tulee datan pysyä tilalla ja eteenpäin
annetaan vain lopputulos.
Tiedonluovutuksen tulee olla helppoa ja sen on liityttävä olennaisesti myytävään
tuotteeseen/hyödykkeeseen, viljelijän omistamaa dataa ei voi sosialisoida pelkästään viranomaisten
toiveesta tiedonkeruun helpottamiseksi. Datan osalta valtaa ei saa antaa yksittäisille toimijoille vaan
viljelijän on voitava valita taho, jolle tietonsa antaa ja se, missä muodossa tiedon toimittaa. Ketju ei
saa joutua keruun suhteen panttivangiksi.
Kaikista reiluinta on, mikäli jalostava teollisuus ja kauppa antavat osaltaan datan koko ketjun
käyttöön.

Luku 3.2: Huoltovarmuus
Yleisiä huomioita ja havaintoja strategialuonnoksen lukuun 3.2: Huoltovarmuus
Koko ketjun on valmistauduttava ja varauduttava ajoissa, ruokatuotanto on hajautettava riittävän
moniin ja toisistaan riippumattomiin yksiköihin. Tämän hetkinen maatilarakenne toimii erinomaisesti
hajautetun ruokatuotannon perustana.
Länsi-Suomen voimakas tuotantorakenne ja alueella sijaitseva teollisuus tulee nähdä niille
kuuluvassa arvossa. Lähellä jalostavaa teollisuutta tulee pyrkiä tuottamaan raaka-aineet, kannattaa
miettiä, miten maksimoida tukieurojen hyöty kansantaloudelle ja alueella (arvonlisä, mitä tuella saa)
etenkin vähenevien resurssien aikana.

Strateginen tavoite 1: Riskienhallinta vahvistuu ruokajärjestelmässä
Huomioita ja havaintoja
Hyvä kirjaus.

Strateginen tavoite 2: Ruuantuotannon jatkuvuus turvataan
Huomioita ja havaintoja
Nuorten yrittäjien tulevaisuudenuskoa luo parhaiten alan kannattavuus ja reilu tulonjako koko
ketjussa.

Strateginen tavoite 3: Tuotantopanosten omavaraisuusaste nousee
Huomioita ja havaintoja
Lannoite- ja ravinneomavaraisuuden turvaaminen mm. viljelykierron avulla tulee nostaa
mahdollisuudeksi myös kasvintuotantotiloilla. Kotieläintuotannossa riitttävä eläinainespohja turvaa
geneettisen vaihtelun, jalostusaineksen saatavuuteen on kiinnitettävä huomioita. Fossiilisista
polttoaineista eroon pyrkiminen ei saa johtaa kustannusnousuun tiloilla (tai se pitää voida ohjata
eteenpäin suoraan ketjussa).

Luku 3.3: Luonnon kantokyky
Yleisiä huomioita ja havaintoja strategialuonnoksen lukuun 3.3. luonnon kantokyky
Ruokaketjun päästölaskennassa on käytettävä Suomessa tehtyjä laskentamalleja, lisäksi laskelmissa
tulee huomioida pitkä aikaväli: ravinnekuormitus voi olla jopa negatiivinen, mutta siitä huolimatta
tietyissä vesistöissä on yhä rehevöitymistä.

Strateginen tavoite 1: Ruokaketjun ilmastovaikutukset vähentyvät
Huomioita ja havaintoja
Turvemaiden ilmastovaikutukset on suhteutettava kokonaisuuteen ja muistettava niiden
ruoantuotantokyky eri olosuhteissa. Ennallistaminen tulee toteuttaa perustuen vapaaehtoisuuteen
ja ennen kaikkea turvemaan määritelmän tulee olla selvillä ja kiistaton. Ennallistettavien
turvemaiden osalta korvausten tulee olla alueen peltohintojen mukaiset.

Strateginen tavoite 2: Luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja luonnontila paranee
Huomioita ja havaintoja
Tavoitteet ovat erinomaisia. Valtiovallan tulee huolehtia, ettei Suomeen saa tuoda tuotteita, joiden
vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on huomattavasti isompi kuin suomalaisen tuotteen (vrt.
kookosrasva, palmuöljy luontojalanjälki monikymmenkertainen - aiheesta tekeillä väitöskirja Turun
yliopistossa/Aino Tarkkio).

Strateginen tavoite 3: Ravinnepäästöt vähentyvät ja peltojen vesitalous paranee
Huomioita ja havaintoja
Vesitalouden hallinta on lähtökohta kannattavalle ja ilmastokestävälle tuotannolle. Kevätkuivuuden
ja talvitulvien hallitsemiseksi tarvitaan keinoja ja kannusteita, tuotannon tulee olla kannattavaa,
jotta maan vesitalouteen voidaan investoida.

Luku 3.4: Ruokakulttuuri ja hyvinvointi
Yleisiä huomioita ja havaintoja strategialuonnoksen lukuun 3.4. Ruokakulttuuri ja hyvinvointi
Strategiassa hyvä asia on kotimaisten raaka-aineiden maininta, ruokalautasen koostumuksesta
huolimatta. Erilaiset ruokavaliot tulee voida täyttää kotimaisin raaka-ainein (kasvisvalkuaisen
tuotantoon tulee suunnata kannusteita).

Strateginen tavoite 1: Kotimaisten elintarvikkeiden käyttö lisääntyy ja ymmärrys
ruokajärjestelmästä vahvistuu
Huomioita ja havaintoja
Tietämys suomalaisen ruoan tuotantoketjusta (kaikki tuotantosuunnat) tulee saada läpileikkaavaksi.
Ruokatuotanto ja ruokahuoltovarmuus tulee saada kansalliseksi tahtotilaksi, jolloin mielenkiinto
ketjua kohtaan kasvaa. Kaikkia tuotannonaloja tulee käsitellä neutraalisti ilman arvopohjaisia
painotuksia.

Strateginen tavoite 2: Mahdollisuus terveelliseen ruokaan lisääntyy
Huomioita ja havaintoja
Ruoan verotuskäytännöt isossa ohjausroolissa.

Strateginen tavoite 3: Ruoka on osa rikasta ja elävää ruokakulttuuria
Huomioita ja havaintoja
Ruoka tulee kokea arvokkaaksi hyödykkeeksi, ei alemainosten tuotteeksi. Tässä iso rooli on
ruokakasvatuksella ja ymmärryksellä ruoan reitistä "pellolta pöytään": ruokaan laitetun osaamisen,
työn ja ajan määrä tulee ymmärtää kaikissa yhteiskunta- ja ikäluokissa.

Lausuntopalvelu.fi 5/5
Strateginen tavoite 4: Yhteisöllisyys ruuan ympärillä kasvaa ja vahvistaa
hyvinvointia
Huomioita ja havaintoja
Ruokaa tulee nauttia kunnioituksella mm. päiväkodeissa ja kouluissa, joissa kohdataan lähes kaikki
kasvuikäiset.

Luku 4: Kehitettävät valmiudet
Huomioita ja havaintoja lukuun 4 Kehitettävät valmiudet
Kehittämistoimien lähtökohta on kannattava tuotanto. Innovointi ja teknologioiden hyödyntäminen,
tutkimus ja osaamiseen panostaminen lähtevät kannattavasta ketjusta. Samoin investointeja ei voi,
eikä tule, tehdä kannattamattomalle allalle.

Muuta kommentoitavaa

Muita huomioita strategiasta.
Strategiassa tahtotila on kohdallaan. Pelkät sanat eivät riitä, strategian valmistumisen jälkeen
tarvitaan eri tahojen sitouttamista ja euroja, jotta jalkautus onnistuu ja tulokset näkyvät
alkutuottajalle asti.

Onnistunut strategia tuo lisäeuroja koko ketjuun, jolloin elinvoima Suomessa kasvaa paikallisesti,
mutta myös valtakunnallisesti. Sijoitetulle eurolle saadaan tuottoa, kun se kohdistetaan oikein.

MTK-Satakunta

Terhi Löfstedt