Takaisin Kuolinpesät ja metsän omistus

Artikkeli – Metsätalous ja metsänomistaminen

Kuolinpesät ja metsän omistus

17.12.2025

Syksyn viimeisessä aamukaffe-webinaarissa aiheena oli kuolinpesät ja metsänomistus. Kun metsä jää kuolinpesälle, omistukseen liittyvät kysymykset ja päätökset koskettavat koko perikuntaa. Miten metsän hallinta käytännössä järjestyy, millaisia päätöksiä on tehtävä yhdessä ja miten varautua tulevaisuuteen? Tilaisuudessa 11.12.2025 projektipäällikkö Minnamari Tuovinen (Metsäkeskus) antoi vinkkejä kuolinpesän metsän hallintaan ja jatkosuunnitelmien tekemiseen. Artikkelin lopussa on talenne webinaarista.

Kuolinpesä ja metsänomistus – mitä metsänomistajan on hyvä tietää?

 

Moni metsätila siirtyy omistajan kuoleman jälkeen kuolinpesälle. Kuolinpesä on usein väliaikaiseksi tarkoitettu omistusmuoto, mutta käytännössä se voi jatkua vuosia – jopa vuosikymmeniä. Pitkittynyt kuolinpesäomistus voi vaikeuttaa metsän hoitoa, päätöksentekoa ja omistajanvaihdoksia. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kuolinpesä tarkoittaa metsänomistuksessa ja millaisia ratkaisuja tilanteeseen on tarjolla.

 

Mikä kuolinpesä on metsänomistajana?

Kuolinpesä syntyy henkilön kuollessa ja on olemassa perinnönjakoon asti. Se ei ole varsinainen omistaja, vaan juridinen kokonaisuus, jonka omaisuutta osakkaat hallinnoivat yhdessä. Osakkaita ovat perilliset, mahdolliset testamentinsaajat sekä leski, ellei avio-oikeutta ole suljettu pois.

Kuolinpesä on tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi, mutta jos kukaan osakkaista ei vaadi jakoa, pesä voi jäädä jakamattomaksi pitkäksi aikaa. Tämä on metsänomistuksessa varsin yleistä.

 

Päätöksenteko kuolinpesän metsissä

Kuolinpesän metsissä päätöksenteko perustuu pääsääntöisesti osakkaiden yksimielisyyteen. Tämä koskee esimerkiksi hakkuita ja metsänhoitotöitä. Poikkeuksena ovat täysin pakottavat tilanteet, kuten myrskytuhohakkuut.

Käytännön sujuvuuden kannalta on tärkeää:

  • nimetä yksi osakas yhteyshenkilöksi (asianhoitaja)

  • laatia valtakirjat asiointia varten

  • sopia toiminnasta kirjallisesti yhteishallintosopimuksella

Yhteishallintosopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva ja siinä voidaan sopia esimerkiksi hakkuiden toteuttamisesta, talousasioista ja tulojen jakamisesta.

 

Kuolinpesän verotus ja arvonlisävero

Kuolinpesä on oma erillinen verovelvollinen, jolla on oma veroilmoitus. Verotuksessa sovelletaan samoja tuloverolain säännöksiä, joita vainajaan olisi sovellettu. Kuolinpesällä on muun muassa oikeus metsävähennykseen sekä meno- ja tuhovaraukseen.

Puukauppatulot ja metsätalouden kulut kuuluvat kuolinpesälle, ja osakkaille jaettava ylijäämä on heille verovapaata. Metsätalouden tappioita voidaan vähentää kuolinpesän pääomatuloista jopa kymmenen vuoden ajan.

Usein kuolinpesän kannattaa hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Perinnönjättäjän Y-tunnus ja ALV-velvollisuus siirtyvät kuolinpesälle, ja asiointi hoidetaan Suomi.fi-valtuutuksilla.

 

Milloin kuolinpesä toimii – ja milloin ei?

Kuolinpesä voi toimia järkevänä yhteisomistusmuotona esimerkiksi silloin, kun:

  • osakkaina on alaikäisiä lapsia tai opiskelijoita

  • erillisestä verovelvollisuudesta on taloudellista hyötyä

  • osakkaiden välillä ei ole erimielisyyksiä metsän käytöstä

Haasteet korostuvat usein, kun osakkaita on useita, he edustavat eri sukupolvia tai ovat toisilleen vieraita, kuten serkuksia. Tällöin päätöksenteko voi vaikeutua merkittävästi.

 

Omistuksen selkeyttäminen ja yhteishallinnan työkalut

Kuolinpesän metsänomistusta voidaan selkeyttää useilla keinoilla:

  • Selvennyslainhuuto, joka helpottaa kiinteistön myyntiä ja asiointia

  • Perukirjan osakasluettelon vahvistaminen, jolla varmistetaan oikeat osakkaat

  • Yhteishallintosopimus, joka tuo selkeyttä arjen päätöksentekoon

Nämä toimenpiteet eivät ole pakollisia, mutta usein suositeltavia sujuvan metsänhoidon kannalta.

 

Kuolinpesän purkaminen ja omistusjärjestelyt

Usein pitkällä aikavälillä paras ratkaisu on kuolinpesän purkaminen. Vaihtoehtoja ovat muun muassa:

  • metsän myyminen ulkopuoliselle

  • kuolinpesän purkaminen metsäyhtymäksi

  • omaisuuden jakaminen eri omaisuuslajeihin

  • yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen

  • metsien jakaminen erillisiksi palstoiksi

Jos osakkaat eivät pääse sopuun, voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänjakajaa.

 

Suunnittelu ja asiantuntija-apu avainasemassa

Kuolinpesän asioiden järjestäminen kannattaa aloittaa ajoissa, mieluiten pian perunkirjoituksen jälkeen. Avoin keskustelu osakkaiden kesken, joustaminen ja asiantuntijoiden käyttö helpottavat prosessia ja auttavat säilyttämään hyvät välit.

Asiantuntija-apua tarjoavat muun muassa Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, pankit ja lakiasiaintoimistot.

 

Hyödyllisiä linkkejä:
Kuolinpesä maatalouden ja metsätalouden harjoittajana
Perintövero ja kuolinpesän veroasiat
Perintöverolaskuri
Metsätilan omistajanvaihdos perintönä
Metsää omistavan kuolinpesän omistusjärjestelyt